JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Mitä Herra puhuu?

Matkaevääksi
9.6.2021 8.00

Juttua muokattu:

9.6. 09:00
2021060909000120210609080000

Eveliina Saukko

Eveliina Saukko

Mik­ko Pi­si­lä

Mu­siik­ki on Ju­ma­lan an­ta­ma lah­ja, joka kos­ket­taa ih­mis­tä ko­ko­nais­val­tai­ses­ti. Sitä voi har­ras­taa yk­sin ja yh­des­sä, ään­te­le­mäl­lä ja kuun­te­le­mal­la. Kun toi­set mu­si­soi­vat ja toi­set kuun­te­le­vat, voi­daan pu­hua esi­tyk­ses­tä tai kon­ser­tis­ta. Kon­ser­toin­nin eri­tyis­piir­tee­nä on suun­ni­tel­tu ja hi­ot­tu, jos­kus jopa am­mat­ti­mai­nen esi­tys­ta­pa.

Mitä hi­o­tum­mas­ta ja tai­dok­kaam­mas­ta ko­ko­nai­suu­des­ta on kyse, sitä enem­män se an­taa si­jaa eri­lai­sil­le ar­vos­te­luil­le. Esi­tys­tä voi­daan ihail­la, ma­kus­tel­la ja jos­tain koh­taa myös moit­tia. Kon­sert­ti­kult­tuu­riin kuu­luu tie­tyn­lai­nen kau­neu­den ta­voit­te­lu, jo­hon liit­tyy pa­laut­teen an­ta­mi­nen niin kuu­li­joi­den kes­ken kuin myös muu­si­koil­le it­sel­leen.

Pro­feet­ta He­se­kiel sai ai­ka­naan Her­ral­ta il­moi­tuk­sen, jon­ka mu­kaan ih­mi­set suh­tau­tui­vat hä­nen saar­noi­hin­sa kuin kon­sert­tei­hin: ”Ih­mi­nen, si­nun maan­mie­he­si pu­hu­vat si­nus­ta sei­nän­vie­ril­lä ja ta­lo­jen ovil­la ja sa­no­vat toi­sil­leen: ’Men­nään kuu­le­maan, mil­lai­nen sa­no­ma Her­ral­ta nyt on tul­lut.’ He tu­le­vat mie­his­sä luok­se­si, is­tu­vat edes­sä­si, niin kuin kan­sa­ni kuu­luu teh­dä, ja kuun­te­le­vat si­nun pu­het­ta­si. Sen mu­kai­ses­ti he ei­vät kui­ten­kaan elä. Hei­dän suun­sa on täyn­nä val­het­ta, hei­dän sy­dä­men­sä on kei­not­te­lun ja voi­ton lu­mois­sa. Sinä olet heil­le vain kuin lem­men­lau­lu­jen lau­la­ja, kau­ni­sää­ni­nen ja tai­ta­vas­ti soit­ta­va viih­dyt­tä­jä. He kuun­te­le­vat pu­het­ta­si, mut­ta ei­vät elä sen mu­kaan. Mut­ta kun mi­nun sa­na­ni to­teu­tu­vat – ja ne to­teu­tu­vat – he ym­mär­tä­vät, et­tä hei­dän kes­kel­lään on ol­lut pro­feet­ta.” (Hes. 33:30–33.)

Toi­sin kuin mu­sii­kin kuun­te­lus­sa, Ju­ma­lan sa­nan edes­sä ih­mi­nen ei lo­pul­ta voi va­li­koi­da ja ar­vos­tel­la mie­len­sä mu­kaan. Ju­ma­lan sana voi sitä vas­toin pun­ni­ta ih­mi­sen: ”Se on te­rä­väm­pi kuin mi­kään kak­si­te­räi­nen miek­ka, se is­kee sy­vään ja viil­tää hal­ki sie­lun ja hen­gen, ni­ve­let ja lui­den yti­met, se pal­jas­taa si­sim­mät ai­keem­me ja aja­tuk­sem­me” (Hepr. 4:12).

He­se­kie­lin ai­ka­lai­set sai­vat kyl­lä va­paas­ti ar­vos­tel­la hä­nen pu­hei­taan, mut­ta he ei­vät voi­neet es­tää nii­den to­teu­tu­mis­ta ja Her­ran tuo­mi­o­ta. Tuo­mi­os­saan Is­ra­e­lin Ju­ma­la oli kuin lam­mas­ti­lan isän­tä, joka ku­rit­taa niin huo­li­mat­to­mia pai­me­nia kuin lam­mas­lau­mas­sa mui­ta pus­ke­via kel­lok­kai­ta­kin. Hän lu­pa­si it­se pai­men­taa lam­pai­taan ja pi­tää niis­tä huo­len, an­ta­en heil­le tur­van, ra­vin­non ja le­von. (Hes. 34:1–22.)

He­se­kie­lin pro­fe­ti­as­sa Her­ra lu­paa Is­ra­e­lil­le myös uu­den pai­me­nen, Daa­vi­din, jon­ka mu­ka­na tu­lee ih­meel­li­nen siu­naus (Hes. 34:23–31). Tämä lu­paus on to­teu­tu­nut Jee­suk­ses­sa. Hän on suu­ri lam­pai­den pai­men, joka on an­ta­nut hen­ken­sä lau­man­sa puo­les­ta ja voit­ta­nut kuo­le­man val­lan (Hepr. 13:20). Hä­nen sa­nan­sa kai­kuu yhä hä­nen seu­ra­kun­nas­saan, joka iloit­see jo­kai­ses­ta kuu­li­jan pai­kal­le saa­pu­vas­ta.

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan saar­nan ih­meel­li­syys ei ole tai­dok­kaas­sa sa­nan­käy­tös­sä ja hi­o­tus­sa esi­tys­ta­vas­sa, vaan evan­ke­liu­mia kir­kas­ta­vas­sa Py­hän Hen­gen voi­mas­sa (1. Kor. 4:20). Kun ih­mi­nen nöyr­tyy ja avau­tuu vas­taa­not­ta­maan Her­ran pu­het­ta, hän saa omis­taa ian­kaik­ki­sen ar­mo­siu­nauk­sen.

Toi­nen pro­feet­ta, Je­sa­ja, ni­mit­tää Ju­ma­lan lap­sia sel­lai­sik­si, jot­ka ovat ar­ko­ja Her­ran sa­nan al­la. Hei­tä Hyvä Pai­men hoi­taa ja loh­dut­taa joka päi­vä: ”Köy­hää minä kat­son, köy­hää, hen­gel­tään sär­ky­nyt­tä, sa­na­ni al­la ar­kaa” (Jes. 66:2).

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys