JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Rakastava kohtaaminen rohkaisee

Matkaevääksi
11.11.2020 6.15

Juttua muokattu:

9.11. 14:02
2020110914025920201111061500

Ar­to Töl­li

Pu­he­lin vä­räh­tää tas­kus­sa saa­pu­neen vies­tin mer­kik­si. Sana “tsemp­piä” ja peu­ka­lon kuva roh­kai­se­vat. Tie­dän, et­tä mi­nua muis­te­taan ja roh­kais­taan. En ole yk­sin.

Jo­kai­nen kai­paa toi­si­naan roh­kai­sua. Var­mas­ti kaik­ki myös tie­tä­vät, mil­tä tun­tuu saa­da ys­tä­väl­tä roh­kai­se­va vies­ti ar­ki­sen elä­män tai ras­kai­den ko­et­te­le­mus­ten kes­kel­le. Ju­ma­lan sana ke­hot­taa roh­kai­se­maan toi­nen toi­si­am­me päi­vit­täin (Hepr. 3:15). On tär­ke­ää, et­tä roh­kai­see ja kan­nus­taa toi­sia mo­nin eri ta­voin, mut­ta pa­ras­ta roh­kai­sua on kuul­la omal­le koh­dal­le evan­ke­liu­mia.

Olet­ko py­säh­ty­nyt miet­ti­mään, mil­loin ih­mi­nen tar­vit­see eni­ten roh­kai­sua ja rak­kaut­ta? Ei­kö sil­loin, kun hän on hei­koim­mil­laan ja Ju­ma­lan lah­joit­ta­ma elä­mä tun­tuu lii­an ras­kaal­ta? Juu­ri sil­loin ih­mi­nen kai­paa rak­kaut­ta, roh­kai­sua ja ym­mär­tä­viä aja­tuk­sia.

On­ko si­nus­ta jos­kus tun­tu­nut, et­tä juu­ri näis­sä ti­lan­teis­sa roh­kai­sun sa­nat ka­to­a­vat? So­pi­via sa­no­ja ei löy­dy. Ha­lu­ai­sit roh­kais­ta ja sa­noa jo­tain, mikä kan­taa, mut­ta aja­tus on tyh­jä ja sa­nat ovat hu­kas­sa.

Eh­kä tär­kein­tä ei ole­kaan sa­nat, vaan ai­to rak­kau­den sä­vyt­tä­mä koh­taa­mi­nen ja rin­nal­le aset­tu­mi­nen. Näis­sä­kin ti­lan­teis­sa saa luot­taa, et­tä Ju­ma­la an­taa oi­ke­at sa­nat ajal­laan.

Eräs ih­mi­nen to­te­si kau­niis­ti: ”Kun ih­mi­sen sa­nat lop­pu­vat, al­kaa Tai­vaan Isä pu­hua.” Toi­saal­ta on hyvä muis­taa, et­tä myös kuun­te­le­mi­nen aut­taa ja roh­kai­see.

Jos­kus käy niin, et­tä roh­kai­suk­si tar­koi­te­tut sa­nat sa­tut­ta­vat. Eri­tyi­ses­ti ras­kaan elä­män­ko­ke­muk­sen kes­kel­lä mie­li on herk­kä ja ys­tä­vän roh­kai­suk­si tar­koit­ta­mat sa­nat saat­ta­vat sa­tut­taa. Ar­mol­li­suus ja an­teek­si­an­ta­va mie­li aut­ta­vat eh­kä myö­hem­min nä­ke­mään sa­no­jen taak­se, sii­hen aja­tuk­seen, joka ys­tä­väl­lä oli.

Myös Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työs­sä tar­vi­taan roh­kai­sua. Kan­nus­ta­vat sa­nat keit­ti­ö­vuo­roa te­ke­väl­le tai roh­kai­se­va pa­lau­te py­hä­kou­lun pi­tä­jäl­le saa­vat sy­dä­mes­sä läi­käh­tä­mään läm­pi­män tun­teen. Myön­tei­nen pa­lau­te roh­kai­see jän­nit­ty­nyt­tä, eh­kä pe­lo­kas­ta­kin miel­tä ja mo­ti­voi jat­ka­maan työ­tä. Työ on ar­vo­kas­ta ja Ju­ma­lan lah­jaa.

Raa­mat­tu roh­kai­see mo­nin eri ta­pah­tu­min ja sa­noin us­ko­maan ja luot­ta­maan. Eräs täl­lai­nen ta­pah­tu­ma on Jee­suk­sen kii­ras­tors­tai-il­ta­na pi­tä­mä jää­hy­väis­pu­he ope­tus­lap­sil­le, jon­ka roh­kai­se­va sa­no­ma ki­tey­tyy pu­heen vii­mei­siin sa­noi­hin: ”Olen pu­hu­nut teil­le tä­män, jot­ta teil­lä oli­si mi­nus­sa rau­ha. Maa­il­mas­sa te olet­te ah­taal­la, mut­ta py­sy­kää roh­kei­na: minä olen voit­ta­nut maa­il­man.” (Joh. 16:33.)

Tär­kein­tä on roh­kais­ta ja in­nos­taa toi­nen tois­taan us­ko­maan, luot­ta­maan ja tur­vaa­maan Ju­ma­lan huo­len­pi­toon. Voi tur­val­li­ses­ti luot­taa lu­pauk­seen: ”Lu­jas­ti mie­leen pai­na ja älä unoh­da: on lap­sil­len­sa ai­na lau­pi­as Ju­ma­la. Hän us­ko­vai­si­aan ei hyl­kää mil­loin­kaan, vaan huo­len heis­tä kan­taa, on hei­dän suo­ja­naan.” (VK 389:3.)

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys