Viime vuosina nöyryyden käsite on noussut esille yllättävässä yhteydessä. Talouselämän ja yritysjohdon tehtävissä on huomattu, että nöyryys on johtajalle arvokas ominaisuus. Työelämässä ja erityisesti sen esimiestehtävissä nöyryydelle on kysyntää. On havaittu, että hyvä johtaja antaa muille tilaa menestyä. Hän ei korosta itseään, vaan arvostaa toisten työpanosta, asettuu toisen asemaan ja jakaa kiitosta.
Nöyrää ihmistä saatetaan virheellisesti pitää nöyristelevänä tai heikkona. On väärä mielikuva, että ihmisen nöyryyttä on helppo käyttää hyväksi. Todellisuudessa nöyrä ihminen voi olla henkisesti vahva ja tietoinen kyvyistään. Itsestään korostava saattaa puolestaan olla sisimmässään epävarma ja heikko.
Ylpeys on nöyryyden vastakohta. Jumalan sanassa ylpeys nähdään Jumalan tahdon vastaisena asiana. ”Ylpeys vie ihmisen perikatoon, kunnian tie käy nöyryyden kautta”, todetaan Sananlaskujen kirjan 18. luvussa. Sama kirja toteaa, että Herran palveluksessa oleva viisaus vihaa ylpeyttä (Sananl. 8:12–13). Jeesus rinnastaa ylpeyden muihin vakaviin synteihin, kuten aviorikokseen, ahneuteen ja jumalanpilkkaan (Mark. 7:22). Apostoli kehottaa ylpeilemään vain Herrasta (1. Kor. 1:31).
Väärä ylpeys voi olla niin ajallista kuin hengellistä. Ylpeä ihminen näkee menestyksen usein omana ansionaan, ei Jumalan lahjana. Uskonelämässä ylpeys voi näkyä arvostelevana mielenä, syvemmän tiedon tai ymmärryksen omistamisena sekä itsensä korottamisena muiden yläpuolelle. Nöyrä ihminen arvostaa ja tarvitsee muita, ylpeä pärjää itsekseen tai samalla tavalla ajattelevien kanssa.
Kristuksen seurakunta näkyy ylpeän silmiin aran lammasmaiselta, menneisyyteen takertuneelta ja vialliselta. Vanhan testamentin profeetat surivat sitä, että Israelin kansa ylpeytensä tähden unohti Jumalan tahdon.
Elävä usko ilmenee ajassammekin keskinäisenä nöyryytenä. Syntinsä tunteva ja Jumalan armoa tarvitseva ihminen tuntee nöyryyttä Jumalan edessä. Evankeliumin armo parantaa myös ylpeyden synnistä. Usko ohjaa oikeaan nöyryyteen, joka tuo siunauksen elämään. Nöyryys ilmentää sitä, että olemme saviastioita, joiden sisällä on kuitenkin aarre (2. Kor. 4:7).
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.