Luodessaan ensimmäisen ihmisen maailmaan Jumala teki hänestä miehen. Adam, ensimmäinen ihminen eli paratiisissa osana muuta luomakuntaa. Jumala näki Adamin olevan yksinäinen ja kaipaavan kumppania, joka sopisi hänelle. Jumala loi Eevan, naisen, josta tuli puoliso Adamille.
Ensimmäinen ihmispari sai tehtäväksi lisääntyä ja täyttää maa. Näin kaksi eri sukupuolta, mies ja nainen, otettiin mukaan luomistyöhön ja suvun jatkamiseen. Jumala loi heidät seksuaalisiksi olennoiksi, jotka tuntevat vetovoimaa toisiinsa. Seksuaalisuus on luomistyössä ihmiselle annettu ominaisuus.
Jumala itse totesi, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Hän antoi rakkauden siteen yhdistämään luomaansa ihmisparia ja kehotti Eevaa ja Adamia lisääntymään. Nämä ovat edelleenkin miehelle ja naiselle annetun avioliiton kulmakivet.
Syntiinlankeemuksessa ihminen, Jumalan kuva, turmeltui. Lankeemuksen myötä ihminen alkoi käyttää Jumalan antamia hyviä asioita myös itsekkäisiin ja vääriin tarkoituksiin. Raamattu toteaa ennen syntiinlankeemusta, että ”he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä he tunteneet häpeää” (1. Moos. 1:25). Kun pysyvä vahinko, syntiinlankeemus, oli tapahtunut, ”heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti”. Peitelläkseen alastomuuttaan Eeva ja Adam sitoivat viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. (1. Moos. 3:7.)
Synti teki alastomuudesta ja seksuaalisuudesta hävettävää, vaikka alussa niin ei ollut. Synnin vaikutus näkyy edelleen. Ihminen haluaa toteuttaa omia seksuaalisia tarpeitaan ja mielihalujaan jopa toisia ihmisiä vahingoittavin keinoin. Tällöin keskipisteeksi nousee oman nautinnon turvaaminen. Uskoa ja elämää suojeleva opetus seksuaalisuuden toteuttamisesta jää vajaaksi, mikäli Jumalan sanan opetukset unohdetaan.
Monet Jumalan sanan vastaiset ihmissuhteet ovat yhteiskunnassamme laajasti hyväksyttyjä. Vaikka tällaisille suhteille annettaisiin perustellulta kuulostavia nimiä, ne eivät tule Jumalan edessä hyväksytyiksi.
Raamatun mukaan vain miehen ja naisen välinen avioliitto on Jumalan siunaama yhteisen elämän muoto. Jumalan sana ohjaa puolisoa kunnioittavaan avioelämään miehen ja naisen välisessä elinikäisessä liitossa. Samalla se ohjaa kunnioittamaan jokaista ihmistä omana itsenään, Jumalan luomana ja hänen Poikansa lunastamana.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys