Kansainvälisesti vertailtuna vakaassa ja turvallisessa isänmaassamme on ilmennyt ajattelua, jonka mukaan esivaltaa vastaan tulee taistella. Tällaisen ajattelun perustana on käsitys siitä, että suomalainen yhteiskunta ei toimi jäsentensä parhaaksi. Muualla läntisessä maailmassa on nähty jopa konkreettisia hyökkäyksiä yhteiskuntarauhaa vastaan.
Itsenäisen Suomen täyttäessä pian 104 vuotta on hyvä pysähtyä pohtimaan, voimmeko edelleen luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja toinen toisiimme sen rakentajina. Onko suomalaisilla yhteinen näkemys siitä, että tätä maata kannattaa rakentaa ja vaalia sopua sen asukkaiden kesken? Ja sopiiko nykyihmisen ajatteluun alamaisuus Jumalan antamalle esivallalle?
Edeltäjämme ovat pyrkineet löytämään vaikeissakin tilanteissa sellaisia ratkaisuja, joihin voidaan yhdessä sitoutua. Tällöin on tyydytty siihen, että asian päättävät ne ihmiset, jotka ovat joko virkansa tai luottamustoimiensa nojalla saaneet siihen valtuudet. Suomessa on matala kynnys lähteä mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Suomalaiset saivat ensimmäisinä maailmassa yleiset ja yhtäläiset äänioikeudet vuonna 1906.
Hybridivaikuttamisen voimistuessa alaa on vallannut ajattelutapa, jossa kuka tahansa voi asettaa itsensä vallankäyttäjän tai asiantuntijan asemaan. Samalla hän voi tästä asemasta käsin nakertaa yhteiskuntarauhaa ja toimia vastoin lakia. Yksi tällainen esimerkki on tehtäväänsä hoitavien viranomaisten tai luottamushenkilöiden mustamaalaaminen somessa.
Raamattu kehottaa suostumaan esivallan alaisuuteen (Room. 13) ja toimimaan samalla oman paikkakunnan parhaaksi (Jer. 29:7). Tarjolla on monia sopuisia ja turvallisuutta vahvistavia vaikuttamiskeinoja, kuten äänioikeuden käyttäminen, rakentavat yhteydenotot vallanpitäjiin sekä tarjoutuminen ehdolle, kun luottamushenkilöitä etsitään.
Luottamus kaikkivaltiaan Jumalan johdatukseen tuo vahvan perustan kristityn elämään. Tämä luottamus näkyy ja tuntuu elämän eri osa-alueilla. Se avaa näkökulmaa myös lähimmäisiä ja yhteiskuntaa kohtaan. Vakaa yhteiskunta on Jumalan meille antama suoja, jotta saisimme elää rauhassa ja palvella omilla lahjoilla toinen toisiamme.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.