JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Puutarhan­hoito tuo iloa ja rauhoittaa

Puhutaan maasta ja taivaasta
19.5.2022 7.00

Juttua muokattu:

16.5. 12:52
2022051612521720220519070000
Kuvateksti vielä

Kuvateksti vielä

Juho Karhu

Kuvateksti vielä

Kuvateksti vielä

Juho Karhu

Tii­na Kar­hu Kään­nös: Pau­lii­na Jen­sen

An­ne-Ma­rit Kar­hu on viet­tä­nyt lap­suu­ten­sa Os­los­sa. Siel­lä hän asui luon­non ja vi­he­ra­lu­ei­den kes­kel­lä.

– Naa­pu­ri­ton­tit oli­vat enim­mäk­seen nur­mik­koa, mut­ta mei­dän tont­tim­me oli täyn­nä kuk­kia ja kas­vi­maa­ta. Äi­ti­ni on bi­o­lo­gi ja ol­lut ai­na kiin­nos­tu­nut kas­veis­ta ja vil­je­le­mi­ses­tä. Hän suun­nit­te­li puu­tar­han se­son­gin mu­kaan niin, et­tä ai­na oli­si jo­tain kau­nis­ta kat­sel­ta­vaa. Lap­se­na hoi­din omia kuk­kia, mut­ta nuo­ruu­des­sa kiin­nos­tus jäi.

Kar­hu oli yh­den ke­sän töis­sä hau­taus­maal­la. Työ­teh­tä­viin kuu­lui nur­mi­kon leik­kuu, rik­ka­ruo­ho­jen kit­ke­mi­nen ja kuk­kien is­tu­tus ja hoi­to.

– Huo­ma­sin, et­tä ar­vos­tin puu­tar­han­hoi­toa, ja sii­tä läh­tien kiin­nos­tus on vain kas­va­nut. Aluk­si meil­lä oli kuk­kia par­vek­keel­la, mut­ta nyt vil­jel­mät ovat li­sään­ty­neet oman tont­tim­me tar­jo­a­mien uu­sien mah­dol­li­suuk­sien myö­tä.

Kak­si vuot­ta sit­ten ke­säl­lä An­ne-Ma­rit Kar­hu muut­ti Tuk­hol­maan mie­hen­sä Ju­hon ja tyt­tä­rien­sä Ron­jan ja Yl­van kans­sa. Van­hal­la lin­na-alu­eel­la si­jait­se­vas­ta kel­tai­ses­ta ta­los­ta per­he on löy­tä­nyt en­sim­mäi­sen oman ko­ti­ta­lon­sa. Kar­hu työs­ken­te­lee opet­ta­ja­na Tuk­hol­man kes­kus­tas­sa. Opet­ta­jan työ on hy­vin so­si­aa­lis­ta, ja työ­päi­vät voi­vat ol­la pit­kiä.

– Pi­dän puu­tar­ha­työn vaih­te­le­vuu­des­ta ja nau­tin, kun työ­päi­vän jäl­keen saan teh­dä ruu­miil­lis­ta työ­tä hil­jai­suu­des­sa. Puu­tar­ha­työ on konk­reet­tis­ta, ja sii­nä nä­kee pian tu­lok­sia. On iha­nan rau­hal­lis­ta ja te­ra­peut­tis­ta ol­la luon­non hel­mas­sa, mut­ta mi­nus­ta tun­tuu usein, et­tä vie­tän ny­ky­ään ai­van lii­an vä­hän ai­kaa ul­koil­mas­sa.

Ke­vään pro­jek­ti on ol­lut val­mis­taa uu­si kom­pos­ti ja val­mis­tau­tua tu­le­vien leik­ko­kuk­kien va­ral­le. Vii­me ke­sä­nä An­ne-Ma­rit Kar­hu kas­vat­ti au­rin­gon­kuk­kia, yrt­te­jä ja vi­han­nek­sia. Tänä vuon­na hän ha­lu­aa li­sä­tä kuk­kais­tu­tuk­sia. Hä­nel­lä on unel­ma­na voi­da poi­mia si­säl­le kuk­ka­kimp­pu­ja omas­ta puu­tar­has­ta niin usein kuin mah­dol­lis­ta.

– Mie­he­ni pi­tää pal­jon ruu­an­lai­tos­ta ja lei­vän lei­po­mi­ses­ta. Nau­tim­me sii­tä, et­tä saam­me vi­han­nek­sia ja yrt­te­jä omas­ta puu­tar­has­tam­me. Jos hän tar­vit­see pork­ka­naa, ei muu­ta kuin ulos omal­ta kas­vi­maal­ta kai­va­maan!

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys