Kuva on Hankasalmen 5. leirin konfirmaatiosta vuodelta 2019. Leiriläisiä siunaamassa Sari Salahub, Pasi Lyyra ja Antti Koivisto.
Kuva Sari Salahubilta
Kuva on Hankasalmen 5. leirin konfirmaatiosta vuodelta 2019. Leiriläisiä siunaamassa Sari Salahub, Pasi Lyyra ja Antti Koivisto.
Kuva Sari Salahubilta
Päivämiehen toimitus
– En keksi juurikaan syitä olla osallistumatta rippikoulutyöhön, sanoo rippikouluopettaja Sari Salahub.
– Rippikoulussa asetutaan Jumalan sanan peilin eteen, ja se on ollut aina hoitava kokemus itselleni. Haluan rohkaista nuoria pitämään kiinni uskostaan, elämän peruskalliosta. Usko on vapautta, iloa ja rauhaa, ja juuri sitä haluan välittää kaikissa opetustuokioissa ja kohtaamisissa, kertoo äänekoskelainen Sari Salahub.
Teologiksikin kouluttautunut, erityisopettajana työskentelevä Salahub pitää tärkeänä, että rippikoulussa nuori saa tukea pohdinnoilleen ja vastauksia kysymyksiinsä. Rippikoulun tehtävä kirkon kouluna on vahvistaa nuorta uskossa ja kristityn elämässä.
– On tärkeää, että nuorta tuetaan näissä pohdiskeluissa, ja rippikoulussa on armollinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen tulee hyväksytyksi omanlaisenaan.
Rippikoulun opetus poikkeaa koulun uskonnonopetuksesta.
– Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Suomessa on oman uskonnon opetuksen malli, mutta se ei tarkoita tunnustuksellista opetusta. Opettajan ei tarvitse kuulua kirkkoon, ja oppitunneilla voi olla myös kirkkoon kuulumattomia lapsia ja nuoria, Salahub selventää.
Lomapäiviä riittää leireilyyn
Opettajan kesäloma on pitkä, ja siitä ehtii Sari Salahubin mukaan antaa siivun myös leirityöhön.
– En keksi juurikaan syitä olla osallistumatta rippikoulutyöhön. Joka vuosi opettajista näyttää olevan myös pulaa, joten haluan osaltani helpottaa tilannetta.
Hän on ollut mukana rippikoulutyössä pitkään, sillä hän opetti rippikoulussa Jämsän kr. kansanopistolla ensimmäisen kerran kesällä 1989.
– Olin aloittanut teologian opinnot vuotta aiemmin Helsingissä. Muistan, miten jännittävää se oli, ja miten epävarma olo itsellä oli opettamisesta. Silloin oli vielä piirtoheittimet käytössä, ja oppituntini olivat suurelta osin opettajakeskeisiä esityksiä, joissa saatoin vähän hifistelläkin olemattomalla osaamisellani, Salahub hymyilee.
Kesäteologin tehtävät seurakuntien rippileireillä opettivat, kuinka opetustyötä tehdään omalla persoonalla.
– Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tukeminen tulivat kuitenkin vasta oman persoonan kypsymisen ja elämänkokemuksen myötä, Sari Salahub myöntää.
Turvallisena aikuisena olo on merkityksellistä
Nuorten kohtaaminen onkin yksi niistä asioista, joista Salahub leirityössä nauttii.
– Viime vuosina olen yhä syvemmin ymmärtänyt, miten tärkeää on olla turvallisena aikuisena läsnä leireillä ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisimman hyvä olla, etenkin jos nuoren elämäntilanne tai perhetilanne on vaikea, hän kertoo.
Nuorten leiriläisten lisäksi Sari Salahubille leirityön suola ovat toiminnalliset ja osallistavat työskentelytavat, muun henkilökunnan kanssa tehtävä yhteistyö sekä monet syväluotaavat keskustelut. Ehkä siitä syystä leirityö on kuulunut hänen kesiinsä pitkään.
– Olen työskennellyt useilla leireillä Hankasalmen leirikeskuksessa sekä Jämsän ja Reisjärven opistoissa. Kanadan vuosina osallistuin kerran Hasscibin leirikeskuksessa järjestetylle rippikoululeirille. Eksoottisin rippikoulukokemus on viime kesältä, kun olin mukana etärippikouluissa ja kesällä neljällä lähiopetusjaksolla.
Tänä kesänä Salahubia ei kuitenkaan nähdä rippileireillä.
– Levolle ja tauollekin on oma aikansa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys