Päi­vä­mie­hen toi­mi­tus

– En kek­si juu­ri­kaan syi­tä ol­la osal­lis­tu­mat­ta rip­pi­kou­lu­työ­hön, sa­noo rip­pi­kou­luo­pet­ta­ja Sari Sa­la­hub.

– Rip­pi­kou­lus­sa ase­tu­taan Ju­ma­lan sa­nan pei­lin eteen, ja se on ol­lut ai­na hoi­ta­va ko­ke­mus it­sel­le­ni. Ha­lu­an roh­kais­ta nuo­ria pi­tä­mään kiin­ni us­kos­taan, elä­män pe­rus­kal­li­os­ta. Us­ko on va­paut­ta, iloa ja rau­haa, ja juu­ri sitä ha­lu­an vä­lit­tää kai­kis­sa ope­tus­tuo­ki­ois­sa ja koh­taa­mi­sis­sa, ker­too ää­ne­kos­ke­lai­nen Sari Sa­la­hub.

Te­o­lo­gik­si­kin kou­lut­tau­tu­nut, eri­tyi­so­pet­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Sa­la­hub pi­tää tär­ke­ä­nä, et­tä rip­pi­kou­lus­sa nuo­ri saa tu­kea poh­din­noil­leen ja vas­tauk­sia ky­sy­myk­siin­sä. Rip­pi­kou­lun teh­tä­vä kir­kon kou­lu­na on vah­vis­taa nuor­ta us­kos­sa ja kris­ti­tyn elä­mäs­sä.

– On tär­ke­ää, et­tä nuor­ta tu­e­taan näis­sä poh­dis­ke­luis­sa, ja rip­pi­kou­lus­sa on ar­mol­li­nen ja tur­val­li­nen il­ma­pii­ri, jos­sa jo­kai­nen tu­lee hy­väk­sy­tyk­si oman­lai­se­naan.

Rip­pi­kou­lun ope­tus poik­ke­aa kou­lun us­kon­no­no­pe­tuk­ses­ta.

– Us­kon­no­no­pe­tuk­sen teh­tä­vä­nä on an­taa op­pi­lail­le laa­ja us­kon­nol­li­nen ja kat­so­muk­sel­li­nen yleis­si­vis­tys. Suo­mes­sa on oman us­kon­non ope­tuk­sen mal­li, mut­ta se ei tar­koi­ta tun­nus­tuk­sel­lis­ta ope­tus­ta. Opet­ta­jan ei tar­vit­se kuu­lua kirk­koon, ja op­pi­tun­neil­la voi ol­la myös kirk­koon kuu­lu­mat­to­mia lap­sia ja nuo­ria, Sa­la­hub sel­ven­tää.

Lo­ma­päi­viä riit­tää lei­rei­lyyn

Opet­ta­jan ke­sä­lo­ma on pit­kä, ja sii­tä eh­tii Sari Sa­la­hu­bin mu­kaan an­taa sii­vun myös lei­ri­työ­hön.

– En kek­si juu­ri­kaan syi­tä ol­la osal­lis­tu­mat­ta rip­pi­kou­lu­työ­hön. Joka vuo­si opet­ta­jis­ta näyt­tää ole­van myös pu­laa, jo­ten ha­lu­an osal­ta­ni hel­pot­taa ti­lan­net­ta.

Hän on ol­lut mu­ka­na rip­pi­kou­lu­työs­sä pit­kään, sil­lä hän opet­ti rip­pi­kou­lus­sa Jäm­sän kr. kan­sa­no­pis­tol­la en­sim­mäi­sen ker­ran ke­säl­lä 1989.

– Olin aloit­ta­nut te­o­lo­gi­an opin­not vuot­ta ai­em­min Hel­sin­gis­sä. Muis­tan, mi­ten jän­nit­tä­vää se oli, ja mi­ten epä­var­ma olo it­sel­lä oli opet­ta­mi­ses­ta. Sil­loin oli vie­lä piir­to­heit­ti­met käy­tös­sä, ja op­pi­tun­ti­ni oli­vat suu­rel­ta osin opet­ta­ja­kes­kei­siä esi­tyk­siä, jois­sa saa­toin vä­hän hi­fis­tel­lä­kin ole­mat­to­mal­la osaa­mi­sel­la­ni, Sa­la­hub hy­myi­lee.

Ke­sä­te­o­lo­gin teh­tä­vät seu­ra­kun­tien rip­pi­lei­reil­lä opet­ti­vat, kuin­ka ope­tus­työ­tä teh­dään omal­la per­soo­nal­la.

– Nuo­ren ko­ko­nais­val­tai­nen koh­taa­mi­nen ja tu­ke­mi­nen tu­li­vat kui­ten­kin vas­ta oman per­soo­nan kyp­sy­mi­sen ja elä­män­ko­ke­muk­sen myö­tä, Sari Sa­la­hub myön­tää.

Tur­val­li­se­na ai­kui­se­na olo on mer­ki­tyk­sel­lis­tä

Nuor­ten koh­taa­mi­nen on­kin yk­si niis­tä asi­ois­ta, jois­ta Sa­la­hub lei­ri­työs­sä naut­tii.

– Vii­me vuo­si­na olen yhä sy­vem­min ym­mär­tä­nyt, mi­ten tär­ke­ää on ol­la tur­val­li­se­na ai­kui­se­na läs­nä lei­reil­lä ja var­mis­taa, et­tä kai­kil­la on mah­dol­li­sim­man hyvä ol­la, eten­kin jos nuo­ren elä­män­ti­lan­ne tai per­he­ti­lan­ne on vai­kea, hän ker­too.

Nuor­ten lei­ri­läis­ten li­säk­si Sari Sa­la­hu­bil­le lei­ri­työn suo­la ovat toi­min­nal­li­set ja osal­lis­ta­vat työs­ken­te­ly­ta­vat, muun hen­ki­lö­kun­nan kans­sa teh­tä­vä yh­teis­työ sekä mo­net sy­vä­luo­taa­vat kes­kus­te­lut. Eh­kä sii­tä syys­tä lei­ri­työ on kuu­lu­nut hä­nen ke­siin­sä pit­kään.

– Olen työs­ken­nel­lyt useil­la lei­reil­lä Han­ka­sal­men lei­ri­kes­kuk­ses­sa sekä Jäm­sän ja Reis­jär­ven opis­tois­sa. Ka­na­dan vuo­si­na osal­lis­tuin ker­ran Has­s­ci­bin lei­ri­kes­kuk­ses­sa jär­jes­te­tyl­le rip­pi­kou­lu­lei­ril­le. Ek­soot­ti­sin rip­pi­kou­lu­ko­ke­mus on vii­me ke­säl­tä, kun olin mu­ka­na etä­rip­pi­kou­luis­sa ja ke­säl­lä nel­jäl­lä lä­hi­o­pe­tus­jak­sol­la.

Tänä ke­sä­nä Sa­la­hu­bia ei kui­ten­kaan näh­dä rip­pi­lei­reil­lä.

– Le­vol­le ja tau­ol­le­kin on oma ai­kan­sa.