Esa Torn­berg

Ju­ma­la on luo­nut ih­mi­sen tai­vas­ta var­ten. Jo­kai­nen, joka säi­lyt­tää yk­sin­ker­tai­sen lap­sen us­kon elä­män­sä lop­puun as­ti, pää­see Isän ko­tiin tai­vaa­seen.

Ope­tus­lap­set sai­vat ol­la Mes­ta­rin­sa ja Va­pah­ta­jan­sa, par­haan opet­ta­jan, seu­ras­sa kol­me vuot­ta. He ei­vät ai­na ym­mär­tä­neet, mitä Jee­sus tar­koit­ti, mut­ta Jee­sus opet­ti kär­si­väl­li­ses­ti. ”Äl­köön sy­dä­men­ne ol­ko le­vo­ton. Us­ko­kaa Ju­ma­laan ja us­ko­kaa mi­nuun”. Mik­si ope­tus­las­ten sy­dän oli le­vo­ton?

Jee­sus ker­toi ole­van­sa vä­hän ai­kaa hei­dän kes­kuu­des­saan ja me­ne­vän­sä sin­ne, min­ne ope­tus­lap­set ei­vät vie­lä pää­se (Joh. 13:33). Täs­tä eri­tyi­ses­ti Pie­ta­ri tuli mur­heel­li­sek­si. Jee­sus loh­dut­ti ja sa­noi me­ne­vän­sä val­mis­ta­maan ope­tus­lap­sil­leen asuin­si­jan. Hän lu­pa­si tul­la ha­ke­maan hei­dät Isän­sä ko­tiin, jot­ta he sai­si­vat ol­la hä­nen luo­naan.

Tuo­mas tun­nus­ti, et­tei­vät hän ja muut ope­tus­lap­set tun­te­neet tie­tä Isän ko­tiin. Jee­sus opet­ti: ”Minä ole tie, to­tuus ja elä­mä. Ei ku­kaan pää­se Isän luo muu­ten kuin mi­nun kaut­ta­ni.”

Tie, to­tuus ja elä­mä

Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan on vain yk­si tie, joka vie pe­ril­le tai­vaan ko­tiin. Jee­sus on ve­rel­lään, uh­ri­kuo­le­mal­laan ja ylös­nou­se­muk­sel­laan avan­nut tien, joka vie ian­kaik­ki­seen elä­mään. Jee­suk­sen vii­toit­ta­maa tie­tä on tur­val­lis­ta kul­kea. Her­ra tun­tee van­hurs­kas­ten tien, mut­ta ju­ma­lat­to­mien tie huk­kuu (Ps. 1:6).

”Lain vä­lit­ti Moo­ses, ar­mon ja to­tuu­den toi Jee­sus Kris­tus” (Joh. 1:17). Jee­sus sa­noi pu­hu­van­sa niin kuin Isä on hän­tä opet­ta­nut, siis ar­mon ja to­tuu­den sa­no­ja. Jee­sus lu­pa­si ope­tus­lap­sil­leen, et­tä hän lä­het­tää Isän luo­ta puo­lus­ta­jan, To­tuu­den Hen­gen (Joh. 15:26).

Pyhä Hen­ki avaa Ju­ma­lan lap­sel­le ym­mär­rys­tä sen ver­ran kuin Ju­ma­la nä­kee tar­peel­li­sek­si. Us­ko­vai­sen ru­kous Ju­ma­lan puo­leen on, et­tä hän py­hit­täi­si to­tuu­del­laan eli sa­nal­laan, joka on to­tuus (Joh. 17:17).

Isän luok­se Jee­suk­sen kaut­ta

Jee­sus opet­taa, et­tä ne, jot­ka pi­tä­vät kiin­ni hä­nen sa­nas­taan, ei­vät mil­loin­kaan näe kuo­le­maa (Joh. 5:24). Mar­tal­le Jee­sus sa­noo: ”Minä olen ylös­nou­se­mus ja elä­mä. Joka us­koo mi­nuun, saa elää, vaik­ka kuo­lee­kin, ei­kä yk­si­kään, joka us­koo mi­nuun, iki­nä kuo­le.” (Joh. 11:25–26.)

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­min saar­na kut­suu epä­us­kois­ta, hen­gel­li­ses­ti kuol­lut­ta, Jee­suk­sen vii­toit­ta­mal­le tiel­le. Se vie ian­kaik­ki­seen elä­mään. Täl­le tiel­le ih­mi­nen pää­see vä­li­ver­hon, Jee­suk­sen ruu­miin eli seu­ra­kun­nan kaut­ta (Hepr. 10:20).

Jos epä­us­koi­nen us­koo Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­tun evan­ke­liu­min omal­le koh­dal­leen, hän pää­see seu­raa­maan Kris­tus­ta ja liit­tyy hä­nen seu­ra­kun­taan­sa. Sa­mal­la ih­mi­nen nä­kee Jee­suk­sen syn­tien­sä so­vit­ta­ja­na ja tai­vaal­li­sen Isän ar­mah­ta­va­na Isä­nä, joka an­taa epä­us­kon ja kaik­ki syn­nit an­teek­si. Ih­mi­nen löy­tää Isän ko­din jo tääl­tä maan pääl­tä.

Kun ih­mi­nen saa jät­tää ajal­li­sen elä­män us­ko­vai­sel­la sy­dä­mel­lä, ei toi­sel­la kuo­le­mal­la ole hä­neen val­taa. Vii­mei­sel­lä tuo­mi­ol­la hän saa kuul­la Jee­suk­sen iha­nat sa­nat: ”Tul­kaa tän­ne, te Isä­ni siu­naa­mat. Te saat­te nyt pe­riä val­ta­kun­nan, joka on ol­lut val­mii­na tei­tä var­ten maa­il­man luo­mi­ses­ta as­ti.” (Matt. 25:34.)

Kan­nat­taa us­koa

Us­kon tie­tä sa­no­taan kai­dak­si tiek­si. Raa­mat­tu lu­paa, et­tä täl­tä tiel­tä ei tyh­mä­kään ek­sy. Ju­ma­lan lap­sen tie ei kui­ten­kaan ai­na ole help­po. Se saat­taa men­nä tuk­koon sie­lun­vi­hol­li­sen pet­tä­es­sä ja us­kon käy­des­sä hei­kok­si. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mia on lupa käyt­tää myös ar­jes­sa hei­kon us­kon vah­vis­tuk­sek­si.

Us­ko­vais­ten ko­koon­tu­mi­sis­sa Jee­sus roh­kai­see Hen­ken­sä kaut­ta: ”Us­ko­kaa Ju­ma­laan ja us­ko­kaa mi­nuun.” Siel­lä saa kuul­la evan­ke­liu­min ilo­sa­no­man koh­dal­leen, us­ko­en omat syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä. Mei­tä roh­kais­taan us­ko­maan, vaik­ka em­me kaik­kea ym­mär­rä.

Ju­ma­la on lu­van­nut nos­taa ja kan­taa las­tan­sa tai­vaan tiel­lä sekä lo­pul­ta vie­dä pää­mää­rään. Yk­sin­ker­tai­sel­la lap­sen us­kol­la pää­set pe­ril­le Isän ko­tiin, jos­sa saat ope­tus­las­ten ta­voin ol­la Jee­suk­sen luo­na ikui­ses­ti.