Heikki Vuonokari
Heikki Vuonokari
Seppo Aho
Yhteinen työ onnistuu, kun kaikki hoitavat oman roolinsa mahdollisimman hyvin. Jokaisen panoksella on merkitystä.
Ihmiset ovat aina tehneet yhdessä työtä ja organisoituneet tärkeiksi koettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtäviä ja vastuita jaetaan yleensä kykyjen ja taipumusten perusteella.
Johtajuuden laadulla ja esimiestyöllä on merkitystä. Yhtä merkityksellistä, joskin usein vähälle huomiolle jäänyttä on se, että alaisenkin on aivan välttämätöntä onnistua omassa roolissaan. Jokaisen on siis löydettävä ja otettava oma paikkansa, kun työ on yhteistä.
Tällaista onnistumista, ohjeiden noudattamista ja luotettavuutta Suomi kansakuntana on pääsääntöisesti osoittanut esimerkiksi nykyisen koronakriisin aikana. Uhkaavan pandemian leviämistä on voitu rajoittaa tehokkaasti.
Varhaisempiakin esimerkkejä yksituumaisuudesta löytyy. Sotavuosina isänmaata puolustettaessa huomattiin, kuinka merkityksellistä oli, että kotirintaman taakan kantajat ja taistelutehtävissä olevat saattoivat luottaa toisiinsa.
Esivalta on Jumalalta
Ihmisten maailmassa monet ihanteet joutuvat koetukselle. Syntyy helposti eripuraa, jos johtajuutta ja asemaa tavoitellaan niin, että siihen liittyy omaa tai läheisten etua tai vallankäyttöä palvelevaa pyrkimystä. Päivän evankeliumitekstissä on mielenkiintoinen kuvaus ongelmista – näin kävi Jeesuksen opetuslapsillekin (Matt. 20:20–28).
Kun Jeesus alkoi opettamaan opetuslapsia, hän ei halunnut kumota inhimillisiä säätyjä ja uudistaa yhteiskunnan rakenteita. Hän sanoi tuomioistuimen edessä, että hänen valtakuntansa ei ole tästä maailmasta (Joh. 18:36).
Apostoli Paavali neuvoi kuuliaisuuteen kaikelle inhimilliselle esivallalle sanoen, että esivalta on Jumalalta (Room. 13:1). Kuuliaisuus ulottuu myös kodin alueelle.
Neljännessä käskyssä kehotetaan vanhempien kunnioitukseen riippumatta heidän ominaisuuksistaan. Se on myös käsky, jonka noudattajalle luvataan ajallista siunausta.
Toinen asia Jeesuksen opetuksessa liittyy Jumalan valtakunnan olemukseen. Sebedeuksen poikien äidillä ei ollut selkeää kuvaa tämän valtakunnan perimmäisestä olemuksesta, koska hän halusi, että hänen poikansa pääsisivät siinä hyvin esille (Matt. 20:20–21).
Palvelijoista korkein
Jeesus käänsi inhimilliset arvostukset ja ymmärrykset ylösalaisin. Joka tahtoo olla suurin, olkoon kaikkien muiden palvelija. On kiinnostavaa havaita, että nykyajan organisaatioissa arvostusta ja hyviä tuloksia tuottaa sellainen johtajuus ja esimiestyö, jossa esimies tekee epäitsekkäästi voitavansa alaistensa työhyvinvoinnin hyväksi.
Jumalan valtakunnan työssä Jeesuksen opetus epäitsekkäästä palvelemisesta näkyy rakkautena, joka ei etsi omaa etuaan (1. Kor. 13:5). Tähän työhön vielä kutsutaan, ja kutsuja on itse Jumalan poika, joka toimii seurakuntaruumiinsa kautta maailmassa (1. Kor. 12:27).
Nehemian kirjassa on erikoinen kuvaus Jerusalemin muurien rakennustyöstä (Neh. 2–4). Siinä on kysymys muustakin kuin ajallisesta rakennustyöstä. Raamattuun tallennetun kuvauksen mukaan näyttää siltä, että tätä rakennustyötä saattoi tehdä ammattitaitonsa puolesta kuka vain. Myös rakennuspaikat olivat erikoisia.
Työssä oli mukana esimerkiksi kultaseppä poikansa kanssa. Yksi ehto oli, että rakentajilla täytyi olla palvelevaa mieltä. Nehemian kirjassa on erikseen maininta, että tekoalaisten ylimykset eivät nöyrtyneet tekemään työtä Herralle (Neh. 3:5).
Työtä yhteiseksi rakennukseksi
Kaikkein suurin palvelija ja palvelevan rakkauden antaja on itse Jumalan poika, joka antoi henkensä kaikkien edestä. Tekstin opetus kuvaa Jumalan seurakunnan arvojärjestystä ja olemusta. Se on hyvä ohje myös arkiseen elämään. Alaisena onnistuminen ja suorittava työkin saa uusia merkityksiä.
Martti Luther asetti piikatytön lattian lakaisun tärkeämmäksi kuin kokonaisen luostarin munkkien hengellisyyden harjoitukset. Hyvällä mielellä ja rakkaudella tehty pienikin Siionin työ näkyy osana suurempaa kokonaisuutta. Se on työtä Jumalan valtakunnan rakennukseksi.
Evankeliumi: Matt. 20:25–28
Raamattu 1992: Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: ”Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.”
Biblia: Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: te tiedätte, että kansain päämiehet vallitsevat heitä, ja ylimmäisillä on valta heidän ylitsensä. Vaan ei niin pidä oleman teidän keskenänne; mutta joka tahtoo teidän seassanne suurin olla, se olkoon teidän palvelianne; Ja joka tahtoo teidän seassanne ensimäinen olla, se olkoon teidän palvelianne. Niinkuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman, mutta että hän palvelis, ja antais henkensä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys