Henrikki Hetemaa
Henrikki Hetemaa
Seppo Aho
Uskonvanhurskautta seuraa elämänvanhurskauteen liittyvä kilvoitus, joka näkyy hengen hedelminä. Uskovaiset voi tunnistaa keskinäisestä rakkaudesta.
Monet Jeesuksen keskusteluista on tallennettu Raamattuun. Näin erehtymättömän opettajan sanoma on välittynyt meillekin. Johanneksen evankeliumin luvussa 15 erityisenä aiheena on rakkaus (Joh. 15:10–17). Tämä käsite saa Raamatun alkukielessä useita merkityksiä, alkaen hyvästä ystävyydestä. Tärkein merkitys on Jumalallista alkuperää oleva rakkaus, joka kiteytyy pienoisevankeliumissa (Joh. 3:16). Tämän rakkauden suurin osoitus on siinä, että joku antaa henkensä ystävänsä edestä (Joh. 15:13). Jeesus teki niin, ja sitä olemme muistelleet pääsiäisajan tapahtumissa.
Jeesuksen ystävyys
Jakeessa 15 on erityinen kohta, jossa Jeesus vakuuttaa, että opetuslapset ovat hänen ystäviään. Tämä ystävyys on voimassa, jos opetuslapset pitävät hänen käskynsä. Jeesus ilmoittaa opetuslapsilleen kaiken, mitä taivaallinen Isä pojalleen ilmoitti. (Joh. 15:15.)
Kun puhutaan käskyistä, mieleen tulee Jumalan vaativa laki, jota kuvaa kymmenen käskyä. Ajatus siitä, että niitä täydellisesti noudattamalla voisi periä iankaikkisen elämän, ei kuitenkaan toteudu. Tällainen yritys johtaa omavanhurskauteen, joka ilmenee joskus kaikki elämänalueet kattavana käskyjen ja kieltojen järjestelmänä. Esimerkkinä tästä on Jeesuksen ajan juutalaisuuden perinnäissäädökset. Myöhempinä esimerkkeinä ovat kansanhurskauden erikoisetkin ilmentymät, joissa rima voi olla hyvin matalalla: ”Jumalanpalveluksen aikana ei saa kirota!”
Lopputulos on kuitenkin aina se, että ihminen ei saa vakuutusta kelvollisuudestaan Jumalan edessä, koska tämä on Raamatun todistuksen mukaan mahdotonta. Martti Luther yritti ponnistella tätä tietä sovintoon Jumalan kanssa. Hän tunnustaa Galatalaiskirjeen selityksessä, että mitä enemmän hän ponnisteli hartauselämässään, sitä vihaisemmalta vanhurskas Jumala näytti.
Opetuslasten keskinäinen rakkaus
Jumala on armollinen ja tarjoaa Kristuksen sovintotyössä mahdollisuuden perisynnin alaiselle ihmiselle tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Jeesuksen seuraajille kuuluu vain yksi käsky: että opetuslapset pitäisivät keskinäisen rakkauden ja pysyisivät Kristuksen ja Jumalan rakkaudessa (Joh. 15: 10,12). Tästä seuraa kaikki muu. Ensiksi täydellinen uskon vanhurskaus, josta Paavali opetti, että vain sen kautta meillä on rauha Jumalan kanssa (Room. 5:1). Sitten elämänvanhurskauteen liittyvä kilvoitus, joka näkyy hengen hedelminä, joita Paavali luetteli galattalaisille.
Jumalan seurakunnan jäsenten keskinäisen rakkauden säilyttäminen ja ylläpitäminen on niin tärkeä asia, että siitä epäuskoinen ihminen voi tunnistaa Jeesuksen opetuslapset maailmassa (Joh. 13:35). Koska Jeesus ei ole enää henkilökohtaisesti maailmassa, täällä on erityinen seurakunta, jonka apostoli todistaa olevan Kristuksen ruumis (1. Kor. 12:27, Kol. 2:17).
Hengen hedelmät
Evankeliumin kohta todistaa ihmeellistä asiaa: Jumalan rakkaus luomaansa langennutta ihmistä kohtaan on niin suuri, että omalta puoleltaan syntinen ihminen korotetaan Vapahtajan, Kristuksen, veljeksi ja sisareksi. Tämä rohkaisee tämän ajan monissa vaivoissa ja kiusauksissa eläviä opetuslapsia pysyttelemään keskinäisessä rakkaudessa sekä Kristuksen ja Jumalan rakkauden osallisuudessa. Jumalan rakkauden osallisuus tuottaa hyviä hedelmiä. Niitä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22–23).
Näitä hengen hedelmiä Jeesuksen seuraaja ei voi tuottaa omasta itsestään. Vain totisessa viinipuussa Jeesuksessa oksa voi tuottaa hedelmää. Viinitarhuri, Jumala, myös hoitaa ja karsii tarpeen mukaan oksista haitallisia rönsyjä. Sanallaan hän puhdistaa oksat, jotta ne tuottaisivat vielä runsaammin hedelmiä (Joh. 15:1–5).
Kristuksen seurakunta kutsuu ja etsii vielä tämän ajan ihmisiä Jumalan rakkauteen ja siinä pysymiseen. Tämä osallisuus ylläpitää ja elvyttää taivastoivoa ja rohkaisee uskon kilvoitukseen. Onhan Jumalan rakkaus vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta (Room. 5:11, Joh. 3:3).
Evankeliumi Joh. 15:10–17
Raamattu 1992: ”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.”
Biblia: Jos te minun käskyni pidätte, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä pidän Isäni käskyn ja pysyn hänen rakkaudessansa. Näitä olen minä teille puhunut, että minun iloni teissä pysyis ja teidän ilonne tulis täydelliseksi. Se on minun käskyni, että te rakastatte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin. Ei ole kellään sitä suurempaa rakkautta, kuin että joku panis henkensä ystäväinsä edestä. Te olette minun ystäväni, jos te teette, mitä minä teidän käsken. En minä tästedes sano teitä palvelijoiksi; sillä ei palvelia tiedä, mitä hänen herransa tekee; mutta minä kutsun teitä ystäviksi, sillä kaikki, mitä minä Isältäni kuulin, ne minä teille ilmoitin. Ette minua valinneet, vaan minä valitsin teidät, ja sääsin teidät, että te menisitte hedelmää tekemään ja teidän hedelmänne pysyis: että mitä te anotte Isältä minun nimeeni, sen hän antaa teille. Näitä minä käsken teille, että te toinen toistanne rakastaisitte.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys