Vuo­des­ta 2007 läh­tien on Haa­pa­jär­vel­lä jär­jes­tet­ty pää­si­äis­lau­luil­ta, jos­sa lau­lu­jen ja vir­sien myö­tä on py­säh­dyt­ty Kris­tuk­sen kär­si­mi­sen, kuo­le­man ja ylös­nou­se­muk­sen ää­rel­le. Vii­me per­jan­tain lau­luil­taan Haa­pa­jär­ven kirk­koon ko­koon­tui noin 400 lau­la­jaa.

Il­lan juon­ta­ja Jan­ne Iso­maa ker­toi lau­lus­ta ”Jee­sus, kat­son mur­he­mie­lin”.

– Lau­lu ku­vaa sitä in­hi­mil­lis­tä tus­kaa, jota Jee­sus jou­tui kär­si­mään. Hän ru­koi­li yk­sin Get­se­ma­nen yös­sä. Ku­kaan ei voi­nut aut­taa. Maa­il­man kaik­ki syn­nit tu­li­si­vat koh­ta hä­nen kan­net­ta­vak­seen. Sie­lu­am­me viil­tää Jee­suk­sen po­lun ras­kaus. Hän kan­toi syn­tim­me, voit­ti kuo­le­man, il­mes­tyi omil­len­sa ja aset­ti Hen­gen vi­ran. Hän an­toi Py­hän Hen­gen lah­jan, lä­het­ti evan­ke­liu­min sa­nan kes­kel­lem­me. Saam­me iloi­ten us­koa ja lau­laa, hän ker­toi.

Il­lan päät­teek­si ko­koon­nuim­me Haa­pa­jär­ven rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le kuun­te­le­maan Erk­ki Sa­ve­lan alus­tus­ta pää­si­äi­sa­jan ta­pah­tu­mis­ta. Eteem­me nou­si Gol­ga­tan kes­kim­mäi­nen ris­ti, jol­la Jee­sus kan­toi kai­kis­ta suu­rim­man uh­rin, kaik­kien ih­mis­ten syn­nit. Kuu­lim­me, mi­ten mei­tä on ra­kas­tet­tu kuo­le­maan saak­ka ja et­tä vain Va­pah­ta­jan so­vi­tus­kuo­le­mas­sa on us­kom­me läh­de.

Koin, et­tä il­ta val­mis­ti mei­tä kuu­li­joi­ta kris­ti­kun­nan suu­reen juh­laan, pit­kä­per­jan­tain ja pää­si­äi­sen ta­pah­tu­mat tu­li­vat lä­hel­le.

Ku­vat: Ee­ro Au­tio