Lasse Kokko
Lasse Kokko
Päivämies
Rajoituksilla on saatu suojeltua ikäihmisiä. Selviytyminen vaihtelee kuitenkin suuresti, ja osalla ikäihmisistä ilmenee isojakin ongelmia.
Tampereen yliopiston professori Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta selviää, että ikäihmiset ovat selviytyneet enimmäkseen korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju.
Vaihtelu on kuitenkin suurta. Varsinkin kotihoidon varassa olevat huonokuntoiset ihmiset ovat kohdanneet suuriakin vaikeuksia. Omaiset ja vapaaehtoiset eivät voineet käydä heitä tapaamassa, mikä lisäsi yksinäisyyttä. Hoivakotien vierailukiellot vaikuttivat asukkaiden lisäksi myös omaisiin.
Myös aktiiviset ihmiset kärsivät rajoituksista
Rajoituksista kärsivät tutkimuksen mukaan myös aktiiviset, suhteellisen hyväkuntoiset ja osallistuvat ihmiset. Joillakin taas erityistilanne ei näkynyt mitenkään, koska he normaaliaikaankin viettivät aikaansa kotona ja olivat vähän yhteydessä muihin ihmisiin. Joillekin elämän rauhoittuminen oli positiivista, ja moni arvosti ikääntyneiden suojelua.
Professori Jylhän ryhmän COVID-19-erityisrahoituksella tehtävät tutkimukset liittyvät kiinteästi aikaisempaan tutkimukseen Suomen Akatemian Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä ja siihen kuuluvassa hankkeessa ”Pitkäikäisyyden vallankumous – seuraukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeelle ja kustannuksille”. Tutkimukset liittyvät myös hankkeeseen ”Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi”, jonka perusrahoitus on saatu Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä.
– On tärkeää, että juuri ikäihmisiin kohdistuneet vaikutukset saadaan näkyviin. Niistä voi saada myös normaaliajan ikäpolitiikan kannalta hyödyllistä tietoa, painottaa professori Jylhä.
Voit lukea jutun kokonaisuudessaan 16. kesäkuuta ilmestyvästä Päivämiehestä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys