Su­vi­seu­ra­tie­do­tus

Per­jan­tai­na 23. huh­ti­kuu­ta lä­he­tet­tiin Sii­o­nin lau­lu­jen il­ta Reis­jär­ven kris­til­li­sel­tä opis­tol­ta. Il­ta oli osa Reis­jär­ven Su­vi­seu­roi­hin val­mis­tau­tu­mis­ta ja to­teu­tet­tiin yh­des­sä jär­jes­te­ly­a­lu­een seu­ra­kun­tien kans­sa. Vas­taa­va il­ta lä­he­tet­tiin myös vuo­si sit­ten Haa­pa­jär­ven kir­kos­ta.

Il­las­sa lau­loi­vat opis­to­lais­nuo­ret ur­ku­ri An­ni Hil­li­a­hon joh­dol­la. Alun­pe­rin opis­to­lais­ten oli tar­koi­tus teh­dä kent­tä­tal­koo­päi­vä Jär­vi­ky­län pel­to­a­lu­eel­la, mut­ta se vaih­tui lau­luil­las­sa avus­ta­mi­seen.

Lau­luil­lan tee­ma­na oli tur­vau­tu­mi­nen Ju­ma­laan Reis­jär­ven Su­vi­seu­ro­jen seu­ra­tun­nuk­sen poh­jal­ta. Lau­luis­sa ja vir­sis­sä ku­vas­tui luot­ta­mus Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­teen ja tai­va­si­kä­vä.

– Nuor­ten rai­kas ja voi­ma­kas lau­lu toi elä­väs­ti mie­leen Su­vi­seu­ro­jen lau­lu­het­ket. Kyl­mä vä­reet me­ni­vät sii­nä vai­hees­sa, kun al­koi Su­vi­seu­ro­jen ava­jai­sis­ta tut­tu­a­kin tu­tum­pi On kau­nis syn­nyin­maam­me (SL 321) kuu­lua, ku­va­si eräs kuun­te­li­jois­ta.

– Kii­tok­set lau­luil­lan jär­jes­tä­jil­le. On jo kova ikä­vä pääs­tä lau­la­maan yh­des­sä. Hie­noa, et­tä opis­to­lai­sil­la on tä­hän mah­dol­li­suus tä­män eri­koi­sen ajan kes­kel­lä, ja on lii­kut­ta­vaa pääs­tä osal­lis­tu­maan näin vi­de­on vä­li­tyk­sel­lä, toi­nen kuu­li­ja ker­toi.

Pai­men­na Her­ra sau­val­la­si

Il­lan juon­si ja har­tau­den piti Su­vi­seu­ro­jen seu­ra­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Ar­to Paa­vo­la. Hän luki har­tau­den ai­heek­si pro­feet­ta Mii­kan kir­jan lu­kua 7. Paa­vo­la pu­hui sii­tä, mi­ten Hyvä Pai­men oli val­mis uh­raa­maan hen­ken­sä lau­man­sa edes­tä ja jät­tä­mään koko lau­man pe­las­taak­seen yh­den ek­sy­neen. Hy­vän Pai­me­nen uh­ri­mie­li on jo­tain sel­lais­ta, joka on ih­mi­sil­le vai­ke­aa. It­sek­kyys ja oma etu on usein tois­ten ih­mis­ten edel­lä.

– Me käy­täm­me sa­no­ja Ju­ma­lan val­ta­kun­ta, kun tar­koi­tam­me sa­mal­la ta­val­la us­ko­vien jouk­koa, jota Pyhä Hen­ki hal­lit­see, yh­dis­tää, kut­suu, ko­ko­aa, va­lai­see ja py­hit­tää. Ja me käy­täm­me sa­naa Ju­ma­lan lap­si, kun tar­koi­tam­me sitä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan asu­kas­ta on hän sit­ten min­kä ikäi­nen ta­han­sa. Lu­ke­ma­ni teks­ti si­säl­tää aja­tuk­sen: Pai­men it­se oli­si lau­man­sa kait­si­ja, ei­kä ku­kaan meis­tä, Paa­vo­la pu­hui.

Ju­ma­lal­la on suun­ni­tel­ma omi­aan var­ten

– Su­vi­seu­ro­jen tun­nus si­säl­tää sa­man aja­tuk­sen, et­tä Ju­ma­lan lap­si voi kai­kis­sa elä­män­vai­heis­sa tur­vau­tua Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­teen, Paa­vo­la sa­noi.

– Voi us­koa sen, et­tä Ju­ma­la on mi­nut ja kai­ken nä­ky­vän luo­nut sa­nal­laan ja myös­kin yl­lä­pi­tää tätä luo­maan­sa maa­il­maa. Ja on teh­nyt ai­van yk­si­tyis­koh­tai­sen suun­ni­tel­man jo­kais­ta mei­tä var­ten, erik­seen.

Pu­hu­ja ku­va­si sitä, kuin­ka teks­tin sa­nat ker­to­vat hy­vin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti Ju­ma­lan suu­ruu­des­ta ja ih­mi­sen pie­nuu­des­ta. Pe­lon se­kai­sen ihas­te­lun jäl­keen pro­feet­ta ki­teyt­tää asi­an tär­ke­äl­lä ja tu­tul­la ta­val­la: “Ju­ma­la­ni, on­ko si­nun ver­tais­ta­si. Sinä an­nat syn­nit an­teek­si” (Miik. 7:18).

Paa­vo­la päät­ti har­tau­den iloon sii­tä, et­tä sa­maa sa­no­maa syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta saa vä­lit­tää myös tu­le­vis­sa seu­rois­sa ja Su­vi­seu­rois­sa.