Anna Pärkkä
Oslo
Toiminnan vakiintuminen ja runsas lapsiluku antoivat aihetta iloon.
Oslon Rauhanyhdistyksen 20-vuotisjuhlassa isäntänä toiminut Pasi Pöyskö toivotti juhlavieraat Elina Sneckin kirjoittaman runon muodossa tervetulleeksi: ”Tänään tässä tutussa penkissä, Isän kasvot loistavat minulle tavallistakin kirkkaampana, tässä meidän on hyvä olla pienten ja suurten, Taivaan Isän turvaistuimessa.”
SFC toi tervehdyksen
Alkurukouksessaan Timo Lehtola kiitti Taivaan Isää, että hän on järjestänyt työväkeä Oslon Rauhanyhdistykselle, ja että tilaisuutta saatiin olla juhlistamassa runsaalla joukolla.
SFC:n tervehdyksen toi Jyrki Pitkälä. Oslon Rauhanyhdistys on kuulunut vuodesta 2003 SFC:n keskusyhdistykseen. Tervehdyksensä pohjana Pitkälä käytti Paavalin kirjettä roomalaisille (Room. 5:1).
– Paavalin sanoissa nousee esille Jumalan rauha. Nyt on tämän Rauhanyhdistyksen juhlapäivä. Jumala lahjoittaa uskovaisen sydämeen rauhan.
– Iloitsemme Ruotsissa, että teitä on täällä suuri joukko. Olette täällä valona ja mahdollistamassa muita pääsemään sisälle Jumalan valtakuntaan. Valtakuntaan pääsee, kun uskoo, että Jeesus Kristus sovitti minun syntini ristillä kuollessaan, puhui Pitkälä.
Pitkälä luovutti lopuksi SFC:n 50-vuotishistoriikin johtokunnan puheenjohtaja Juha Hämäläiselle. Historiikissa on myös kappale Oslon Rauhanyhdistyksen historiaa. Vastauspuheenvuorossaan Hämäläinen kiitti hyvästä yhteistyöstä SFC:n ja SRK:n lähetyspuhujia sekä yhdistyksiä.
– Olette olleet pyyteettömästi palvelemassa meitä ja rukoilemme, että Taivaan Isä siunaisi yhdistyksemme työtä jatkossakin.
Seuroja pidetty pidempään
Juhlassa kuultiin historiikki Katriina Bendiksenin kertomana. Hän oli koonnut historiikin lehtikirjoitusten, omien muistiinpanojensa, miehensä Egil Bendiksen ottamien valokuvien, sekä Rauhanyhdistyksen pöytäkirjojen perusteella.
Seuraväki sai nähdä Irmeli Tepon suunnitteleman ensimmäisen logon sekä Juho Karhun viimeistelemän nettisivuilla olevan logon. Rauhanyhdistys perustettiin vuonna 2001, mutta Oslon seudulla on pidetty seuroja yli 30 vuoden ajan.
– Oslon Rauhanyhdistys perustettiin toteutetun kyselyn vastausten perusteella. Tänne muutti nuoria hetkeksi, ja elämäntilanteen muuttuessa he palasivat Suomeen takaisin. Osloon on suuntautunut myös paluumuuttoa, ja olemme saaneet takaisin Vähän ja Pärkän perheet, Bendiksen totesi.
Pisimpään Oslon seudulla ovat asuneet Leppälän ja Bendiksenin perheet.
Oslossa on vieraillut Bendiksen mukaan kaikkiaan noin 120 puhujaa: 20 Ruotsista ja 98 Suomesta. Näistä kymmenen puhujaa on vieraillut vuosittain kaksikin kertaa Oslossa kymmenen vuoden ajan.
Rukoukset
Jumalan puoleen
Loppuhartauden aiheeksi Pitkälä otti roomalaiskirjeen sanat: ”Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia – – vanhurskaan pitää elämän uskosta” (Room. 1:16–17).
– Olemme saaneet viettää juhlahetkeä. Olemme kuulleet Siionin työn vaiheita, sen historiaa sekä saaneet olla todistamassa kahden veljen kutsumista sananpalvelijan tehtävään. Kiitollisuus, rukouksetkin, jopa avunpyynnötkin nousevat Jumalan puoleen: auta näitä veljiä, siunaa evankeliumin työtä täällä ja maailmassa.
Pitkälä muistutti myös laitostumisen vaarasta.
– On hyvä käydä seuroissa, mutta pelastumme yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Tätä ilosanomaa haluamme olla viemässä eteenpäin. Tulemme autuaaksi, kun säilytämme uskon sydämissämme. Tällä matkalla voimanamme on evankeliumi, syntien anteeksiantamus. Siihen saamme jälleen turvata ja päättää nämä kauniit juhlamme.
Tällä viikolla ilmestyneessä Päivämiehessä on useampi juttu Oslosta, muun muassa uusien puhujien siunaamisesta sekä norjalaisen Egil Bendiksenin haastattelu.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys