Päi­vä­mies

Piis­pa Sep­po Häk­ki­nen to­te­aa tur­val­li­suu­sym­pä­ris­tön muu­tok­siin liit­ty­väs­sä asi­an­tun­ti­ja­lau­sun­nos­saan, et­tä eri hen­gel­lis­ten ta­ho­jen yh­tei­nen teh­tä­vä on vah­vis­taa hy­vyyt­tä ja lä­him­mäi­sen­rak­kaut­ta sekä rak­kau­den, aut­ta­mi­sen, huo­len­pi­don ja an­teek­si­an­ta­muk­sen ään­tä. Niis­tä kas­vaa toi­vo ja tur­va.

– Hen­ki­nen krii­sin­kes­tä­vyys on yk­si ko­ko­nais­tur­val­li­suu­den kul­ma­ki­vis­tä, to­te­aa Mik­ke­lin piis­pa Sep­po Häk­ki­nen asi­an­tun­ti­ja­lau­sun­nos­saan, jon­ka hän teki pyyn­nös­tä Val­ti­o­neu­vos­ton tur­val­li­suu­sym­pä­ris­tön muu­tok­sia kä­sit­te­le­väs­tä ajan­koh­tais­se­lon­te­os­ta.

Häk­ki­nen va­kuut­taa kir­kon va­rau­tu­van omas­ta pe­rus­teh­tä­väs­tään kä­sin pi­tä­mään huol­ta sii­tä, et­tä yk­si­löil­lä, yh­tei­söil­lä ja yh­teis­kun­nal­la on ky­kyä kes­tää nor­maa­li- ja krii­si­ti­lan­teet. Hä­nen mu­kaan­sa se aut­taa pait­si sel­viy­ty­mään ja elä­mään krii­sin kes­kel­lä, myös edis­tää sii­tä toi­pu­mis­ta.

– Kir­kon työs­sä saa­tu ko­ke­mus vah­vis­taa val­ti­o­neu­vos­ton ajan­koh­tais­se­lon­te­on ha­vain­non sii­tä, et­tä nyt on eri­tyi­sen tär­ke­ää huo­leh­tia hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vis­ta, piis­pa sa­noo.

Krii­si nä­kyy seu­ra­kun­tien avus­tus­toi­min­nas­sa

Sep­po Häk­ki­nen on hyö­dyn­tä­nyt lau­sun­nos­saan Suo­men evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon ja seu­ra­kun­tien toi­min­nas­ta koot­tu­ja tie­to­ja ja ha­vain­to­ja: Eri­tyi­ses­ti nuor­ten mie­len­ter­veys­ti­lan­ne on huo­non­tu­nut. Lei­pä­jo­not ovat kas­va­neet, ja hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ta­lous­ti­lan­teen krii­si­herk­kyys nä­kyy kir­kon di­a­ko­ni­an avus­tus­toi­min­nas­sa. Ko­ro­na­pan­de­mi­an alet­tua di­a­ko­ni­an ta­lou­del­li­sen avus­ta­mi­sen mää­rä nou­si nel­jän­nek­sel­lä 6,6 mil­joo­nas­ta eu­ros­ta 8,4 mil­joo­naan eu­roon ja on py­sy­nyt sa­mal­la ta­sol­la koko krii­sin ajan.

Ajan­koh­tai­se­na huo­le­na seu­ra­kun­nis­sa on nous­sut esil­le maa­ta­lou­sy­rit­tä­jien toi­meen­tu­lo: heis­tä on tul­lut di­a­ko­ni­as­sa uu­si koh­de­ryh­mä.

– Maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuusk­rii­sil­lä on vai­ku­tuk­sen­sa myös elin­tar­vi­ke­tur­vaan ja huol­to­var­muu­teen, Häk­ki­nen muis­tut­taa.

Kirk­ko on ak­tii­vi­nen yh­teis­kun­nan toi­mi­ja

Ky­se­ly­jen mu­kaan ko­ro­nak­rii­sin ai­ka­na evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sel­ta kir­kol­ta odo­tet­tiin eri­tyi­ses­ti ruo­ka-apua ja ta­lou­del­lis­ta tu­kea vä­hä­va­rai­sil­le, asi­oin­ti­a­pua eris­tyk­sis­sä elä­vil­le sekä hen­kis­tä ja hen­gel­lis­tä tu­kea. Häk­ki­nen to­te­aa kirk­koon koh­dis­tu­van edel­leen sa­man­kal­tai­sia odo­tuk­sia.

Krii­si­ti­lan­teis­sa kirk­ko on vi­ra­no­mais­toi­mi­ja, ja se huo­leh­tii pe­rus­teh­tä­vän­sä to­teut­ta­mi­ses­ta kai­kis­sa olo­suh­teis­sa. Kirk­ko toi­mii osa­na yh­teis­kun­nan psy­ko­so­si­aa­li­sen tuen ko­ko­nai­suut­ta ja krii­sien uh­rien aut­ta­mis­ta kai­kis­sa tur­val­li­suus­ti­lan­teis­sa.

Me­ne­tys­tä, su­rua ja ah­dis­tus­ta kä­si­tel­lään kir­kon pii­ris­sä kes­kus­te­lu­jen ja yh­teis­ten ri­tu­aa­lien kaut­ta. Uu­sia, laa­je­ne­via toi­min­ta­muo­to­ja ovat esi­mer­kik­si 16–29-vuo­ti­ail­le tar­koi­tet­tu ma­ta­lan kyn­nyk­sen Walk in -te­ra­pia sekä ver­kos­sa to­teu­tu­va nuo­ri­so­työ.

Hau­taus­mai­den yl­lä­pi­to te­kee seu­ra­kun­nis­ta olen­nai­sen osan vai­na­jien huol­lon ket­jua. Li­säk­si kirk­ko osal­lis­tuu poik­keu­so­lois­sa­kin vi­ra­no­mai­syh­teis­työ­hön, huo­leh­tii osal­taan vies­tin­näs­tä, osal­lis­tuu mah­dol­li­seen eva­kuo­in­tiin ja tar­jo­aa ti­lo­jaan käyt­töön.

Häk­ki­nen muis­tut­taa, et­tä kirk­ko ei kui­ten­kaan ole yk­si­no­maan vi­ra­no­mais­toi­mi­ja, vaan sil­lä on kyky toi­mia kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan va­paa­eh­toi­sen avun suun­nit­te­li­ja­na, or­ga­ni­soi­ja­na ja ka­na­voi­ja­na. Kir­kon vah­vuu­te­na on koko maan kat­ta­va or­ga­ni­saa­tio ja mah­dol­li­suus tar­vit­ta­es­sa no­pe­aan­kin re­a­goin­tiin.

Kir­kol­la ei ole Nato-kan­taa

Kirk­ko hy­väk­syy aseel­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen ti­lan­teis­sa, jois­sa kan­san it­se­mää­rää­mi­soi­keus, de­mok­ra­tia ja ih­mi­soi­keu­det ovat uhat­tui­na.

– Tär­ke­ää on, et­tä suo­ma­lai­set kan­ta­vat vas­tuun ra­jo­jen­sa ja yh­teis­kun­ta­jär­jes­tyk­sen­sä puo­lus­ta­mi­ses­ta vii­me kä­des­sä it­se, Sep­po Häk­ki­nen huo­maut­taa.

Kir­kol­la ei piis­pan lau­sun­non mu­kaan ole kan­taa sii­hen, tu­lee­ko Suo­men liit­tyä Na­toon vai ei.

– Pää­tös­val­ta asi­as­sa kuu­luu maam­me val­ti­o­joh­dol­le. Mah­dol­li­nen Nato-jä­se­nyys ei ole ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan pää­te­pis­te vaan uu­den­lai­sen al­ku. Kir­kol­le on tär­ke­ää, et­tä se voi ra­ken­taa rau­haa, luot­ta­mus­ta ja kes­ki­näis­tä ym­mär­rys­tä myös uu­des­sa ti­lan­tees­sa. Kir­kon teh­tä­vä ol­la ih­mis­ten tu­ke­na säi­lyy kai­kis­sa olo­suh­teis­sa.

Häk­ki­nen to­te­aa, et­tä Suo­mes­sa tu­lee edel­leen va­rau­tua pa­ko­lais­ten mää­rän kas­vuun. Suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan tar­pees­ta ja ky­vys­tä ot­taa vas­taan tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta on käy­tä­vä kes­kus­te­lua. Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa kir­kon on luon­te­vaa toi­mia eet­ti­se­nä yh­teis­kun­nal­li­se­na kes­kus­te­li­ja­na. Kirk­ko toi­mii myös jo ai­em­min yh­teis­kun­nas­sa kas­va­nut­ta vi­ha­pu­het­ta vas­taan.

Häk­ki­sen mie­les­tä se­lon­te­os­sa ei näy riit­tä­väs­ti se, et­tä pan­de­mi­an jäl­ki­hoi­toon on kii­rees­ti pa­nos­tet­ta­va, ja et­tä pa­nos­tus­ta jou­du­taan nyt te­ke­mään yh­tä ai­kaa uu­sien uh­kien kas­va­es­sa. Myös­kään sote-uu­dis­tuk­seen liit­ty­viä mur­ros­vai­heen ja siir­ty­mä­kau­den ris­ki­te­ki­jöi­tä se­lon­te­ko ei Häk­ki­sen mu­kaan ota huo­mi­oon.

Toi­vo kat­soo huo­mi­seen

Kirk­ko­jen ja us­kon­nol­lis­ten yh­tei­sö­jen mer­ki­tys on Sep­po Häk­ki­sen mu­kaan par­haim­mil­laan sii­nä, et­tä ne vah­vis­ta­vat toi­min­nal­laan ih­mis­ten luot­ta­mus­ta tu­le­vai­suu­teen.

– Yh­tei­nen teh­tä­väm­me on vah­vis­taa hy­vyyt­tä ja lä­him­mäi­sen­rak­kaut­ta. Ne voit­ta­vat it­sek­kyy­den ja vi­hol­lis­ku­vat. Yh­tei­nen teh­tä­väm­me on tu­kea kau­neut­ta, tun­net­ta asi­oi­den kes­tä­väs­tä ar­vos­ta ja ky­kyä tul­la kos­ke­te­tuk­si epä­toi­von ja kyy­nis­ty­mi­sen uha­tes­sa, hän ha­vain­nol­lis­taa.

– Em­me voi ym­mär­tää so­taa em­me­kä jul­mia ja epäin­hi­mil­li­siä te­ko­ja. Kär­si­myk­sen on­gel­ma jää vail­le vas­taus­ta. Kun pa­han val­ta näyt­tää kas­va­van, mei­dän teh­tä­väm­me on vah­vis­taa toi­sen maa­il­man ään­tä. Sii­nä kuu­luu rak­kau­den ja aut­ta­mi­sen, huo­len­pi­don ja an­teek­si­an­ta­muk­sen ää­ni. Sii­tä kas­vaa toi­vo ja tur­va.