Sisarjärjestötapaamisen alussa keskusteltiin Pohjois-Amerikan Siionin tilanteesta
Harri Vähäjylkkä
Oulu
Kristillisyytemme kolmen keskusjärjestön SRK:n, LLC:n ja SFC:n edustajat kokoontuivat noin viikon mittaiseen yhteistyötapaamiseen Oulussa. Yksi keskeinen aihe keskusteluissa oli Pohjois-Amerikan Siionin keskellä tapahtunut jakautuminen, joka on johtanut eriseuraan.
Sisarjärjestöjen odotettu tapaaminen toteutui koronatauon jälkeen syyskuun lopulla. Varhain maanantaiaamuna SRK:n toimiston kahvipöydässä kävi kuhina. Kolmella kielellä tervehdittiin uskonystäviä, joista osaa ei oltu nähty pitkään aikaan, osaa ei vielä koskaan kasvoista kasvoihin. Sisarjärjestöissä on tapahtunut eläköitymisiä ja henkilövaihdoksia. Koronatauon aikana yhteyttä on kuitenkin pidetty viestein, sähköpostein ja etäkokouksin.
Kuulumiset sisälsivät iloja ja suruja
Maanantaipäivän yhteiset keskustelut keskittyivät pitkälti Pohjois-Amerikan Siionin tilanteeseen. LLC:n hallinnon ja toimiston edustajat kertoivat viime vuosien ja lähiaikojen tapahtumista Pohjois-Amerikassa. Kuullut terveiset sisälsivät iloa siitä, että Jumala on siunannut työtä ja varjellut kuuliaiset lapsensa uskomassa. Surua puolestaan koettiin siitä tosiasiasta, että monet merkit kertovat pitkään jatkuneen jakautumisen johtaneen eriseuraan.
Suomen ja Ruotsin sisarjärjestöjen edustajat kertoivat omien kotimaidensa kuulumisista. Näissä terveisissä todettiin, että Pohjois-Amerikan tilanne ja sen vaikeus ovat näkyneet erilaisissa yhteydenotoissa ja keskusteluissa myös Suomessa ja Ruotsissa. Esille nousi, että kuluvan viikon yhteisessä tapaamisessa on tarpeellista puhua myös vaikeuksista ja hengellisestä taistelusta. Nämä ovat osa Jumalan seurakunnan elämää, Jumalan seurakunta on myös taisteleva seurakunta. Eri maiden kokousedustajat totesivat, että asiasta tulee myös kertoa uskovaisille.
– On tarpeen avata millainen tilanne on ja millaisia asioita on surullisen tilanteen taustalla, todettiin useammassa puheenvuorossa.
Keskusteluissa nousi esille Jumalan armollinen ja kutsuva olemus. Todettiin, että vaikean tilanteen, eriseurankin, toteaminen ei ole kovuutta, vaan tätäkin kautta Jumala kutsuu harhautuneita (1. Kor. 11:19). Parannus on Jumalan työ alusta loppuun asti ja sen kautta pääsee takaisin Jumalan valtakuntaan.
Hajaannuskehityksen historia on pitkä
LLC:n edustajat kertoivat taustaa nykyiselle tilanteelle. Tilanne ei ole kehittynyt hetkessä, vaan useiden vuosien aikana. Uskon, opin ja elämän kysymyksiä on pohdittu kahdenkeskisissä keskusteluissa, ja laajemmin oman seurakunnan kesken, esimerkiksi seurakuntapäivillä tai keskusteluilloissa. Myös alueellisia ja mantereenlaajuisia keskusteluja on kutsuttu koolle, jotta asiat voisivat korjaantua.
Viimeisin mantereenlaajuinen kokoontuminen järjestettiin 7.–8.5.2021. Tuossa kokouksessa esitettiin huoli siitä, että Pohjois-Amerikan uskovaisten keskuudessa on erilaista käsitystä seurakuntaopista. Kokouksessa tunnustettiin myös molemminpuolisesti avoimesti, että Pohjois-Amerikan Siionissa oli kaksi ryhmää ja että emme voi jatkaa jakautuneena laumana.
Keskusteluja opista
Pohjois-Amerikassa on käyty lähes kymmenen vuoden ajan keskusteluja opin kysymyksistä seurakuntien puhujien, johtokunnan jäsenten ja seurakuntalaisten kesken. Myös LLC:n suurissa seuroissa ja muissa kokoontumisissa on asioista keskusteltu. Keskusteluja on järjestetty myös paikallisseurakunnissa. Lopputulos keskusteluista on kuitenkin ollut se, että uskovaisten yhteinen ymmärrys ja rakkaus eivät ole palanneet, vaan jakautuma on syventynyt ja vahvistunut.
Sisarjärjestötapaamisessa kysyttiin, millaisista asioista vuosien aikana Pohjois-Amerikan uskovaisten keskuudessa on puhuttu ja missä on havaittu erilaista käsitystä. Toisaalta haluttiin tietää, millaisia jakautumisen merkkejä ja hedelmiä on tullut ilmi. LLC:n edustajat kertoivat, että vuosien ajan on keskusteltu paljon eri opillisista kysymyksistä. Keskustelua on käyty muun muassa vanhurskauttamisesta, Jumalan sanan asemasta ja arvosta, kirjoitetun ja Pyhän Hengen kautta saarnatun Jumalan sanan suhteesta, Jumalan sanan ja seurakunnan suhteesta, Pyhän Hengen virasta sekä siihen liittyen seurakunnan olemuksesta sekä sen arvosta ja tehtävästä, syntien anteeksiantamisesta, ripistä ja seurakunnan palvelijoista.
Keskustelijoilla oli kokemusta siitä, että jossain määrin opillisia asioita on tarkasteltu myös vastakkainasettelun kautta. Puheenvuoroissa tuli esille esimerkiksi, kuinka Kristuksen valmistama täydellinen vanhurskaus ja uskon kautta omistettu armo on aivan kuin jättänyt varjoonsa valvomisen, kilvoituksen ja ripin merkityksen. Pohjois-Amerikan keskusjärjestön edustajat kertoivat, että opillisissa keskusteluissa ei ole ollut aina suurta eroavaisuutta. Kuitenkaan tämä ei ole poistanut jakautumista eikä palauttanut uskon yhteyttä.
Nykytilanteessa LLC:n edustajat kokivat eri osapuolten välillä ehkä kaikkein vahvimpana erimielisyytenä näkemyksen Jumalan seurakunnasta ja Pyhän Hengen toiminnasta seurakunnassa. Puheenvuoroissa todettiin, että Jumalan Pyhän Hengen voima vaikuttaa aina Jumalan valtakunnan saarnassa ja evankeliumissa. Jos toiset kuulevat saarnassa evankeliumin armollisen äänen ja toiset puolestaan samassa saarnassa lain vaatimuksen, ei voi olla niin, että kuulijoiden sydämet olisivat samassa tilassa. Jos anteeksiantamuksen evankeliumi puolestaan tuo toisille ilon, rauhan ja vapauden, mutta ei päästä toisia taakoista, kriittisestä mielestä ja syyttelystä, ei vika ole elävässä evankeliumissa, vaan kuulijan sydämessä.
Keskustelussa tuli ilmi, että joidenkin näkemysten mukaan Pohjois-Amerikassa, LLC:n seurakunnissa, saarnataan lakia uskovaisille, mutta Suomessa puolestaan armoa. Tällaiseen havaintoon kokousedustajat eivät yhtyneet.
Usko luo yhteyden, synti rikkoo sen
Keskustelijat toivat puheenvuoroissaan esille sen, että yhteys uskovaisten välillä on Jumalan Pyhän Hengen synnyttämää. Tätä yhteyttä ihminen itse ei voi saada aikaan tai ylläpitää. Synti puolestaan rikkoo tämän yhteyden. Todellisen yhteyden saa aikaan vain yhteinen usko ja Pyhä Henki. Tuo yhteys ja myös muut Pyhän Hengen hedelmät menetetään, jos elävä usko sammuu. Tilalle astuvat lihan työt, joista yksi on eriseura, kuten Paavali kirjoittaa galatalaisille (Gal. 5:19–21). Eriseuran syntiin joutuneelle kuuluu myös Jumalan armo.
Eriseuran toteaminen ei tarkoita, että Jumalan armo olisi loppunut. Eriseuraan joutunutta kutsutaan parannukseen. Parannus ja syntien anteeksiantamuksen omistaminen omalle kohdalle uudistaa rakkauden ja palauttaa elävän yhteyden Jumalaan, hänen valtakuntaansa ja toisiin Jumalan lapsiin. Jokaisesta kääntyneestä iloitaan niin maan päällä kuin taivaassa (Luuk. 15:10).
Jumalassa on turva
Suomen, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan kokousedustajat toivat esille puheenvuoroissaan, kuinka keskusteluyhteys toisiin uskovaisiin on tuonut iloa vaikeidenkin aikojen keskellä. Erilaisissa keskusteluissa LLC:n kanssa on tunnettu saman uskon ja Pyhän Hengen luomaa yhteyttä ja yhteistä ymmärrystä. Ei ole jäänyt epäilystä siitä, ettemmekö uskoisi aivan samalla tavalla. Suomessa ja Ruotsissa on säilynyt käsitys siitä, että myös Pohjois-Amerikan uskovaisten keskellä vaikuttaa Jumalan seurakunta. Jumala itse hoitaa tätä seurakuntaa myös hengellisten taisteluiden aikana.
Keskustelu tiivistyi siihen, että Jumalan valtakunnan olemus ja uskon perustus eivät koskaan muutu. Uskon salaisuus omistetaan yhä lapsen uskolla. Omaa asemaansa pohtivien ja omasta paikasta kilpailevien opetuslasten keskelle Jeesus toi pienen lapsen, jonka hän asetti uskon esikuvaksi. Jumalan lasten ei edelleenkään tarvitse pelätä, vaikka erilaisia viestejä ja syytöksiä kohtaakin. Jumala pitää jokaisesta lapsestaan huolen ja hallitsee omaa valtakuntaansa.
Eriseuran muodostuminen
– Eriseura kasvaa aina Jumalan seurakunnan sisällä. Jumalan lasten rakkauteen tulee särö. Sisäinen uskon ja hengen yhteys katkeaa. Muodostuu ”kuppikunta”, jolla on tiivis keskinäinen yhteys, joka myös alkaa erottua Jumalan seurakunnasta.
– Uskonkäsitykset muuttuvat. Uskonvanhurskauden perustalta joudutaan itse sitä tajuamatta lain alle. Jumalan lasten vapaudesta ajaudutaan muotojen, kirjaimen ja sääntöjen orjuuteen. Tässä vaiheessa eriseuran hedelmä tulee selvemmin näkyväksi.
– Kun erottautuminen Jumalan lasten rakkaudesta on tapahtunut, nousee taistelu sitä vastaa. Muuttunut uskonkäsitys ja opetus nostavat sodan Jumalan seurakuntaa vastaan. Näin sisällisesti irtautunut joukko eroaa myös ulkonaisesti.
Lähde: Juhani Uljaan pitämä alustus vuonna 1998.
Jeesus sanoo: ”Minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.” Joh. 16:22
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
