Diakonin työhön kuuluu myös jumalanpalveluksiin osallistuminen. Riitta Nurmimäki avusti rukouksessa ja ehtoollisella pyhäinpäivän messussa Reisjärven kirkossa.
Anni Laitila
Diakonin työhön kuuluu myös jumalanpalveluksiin osallistuminen. Riitta Nurmimäki avusti rukouksessa ja ehtoollisella pyhäinpäivän messussa Reisjärven kirkossa.
Anni Laitila
Anni Laitila
– Kohtaa, kuuntele, palvele, tiivistää Reisjärven seurakunnan diakoni Riitta Nurmimäki kokemuksensa diakonin työstä.
Ammatinvalintaa tehdessään Nurmimäki pohti erilaisia vaihtoehtoja. Yksi kiinnostavista ammateista oli sosionomin työ. Koulutus oli tuolloin hyvin suosittu, ja siskon rohkaisemana hän haki sosionomi-diakonin koulutukseen.
Opiskeluajasta jäi mukavat muistot ja kutsumus diakonin työhön. Valmistumisen jälkeen Nurmimäki työskenteli erilaisissa työpaikoissa diakonin virkaa etsien. Monien vaiheiden jälkeen työpaikka järjestyi Reisjärveltä, jossa diakonin tehtävään kuuluu myös nuorisotyö.
– Koulutus antaa hyvän pohjan, jolta voi alkaa opetella työtä, Nurmimäki kokee.
– Tämä on työ, johon kasvaa ja joka kasvattaa.
Työkenttä pienessä seurakunnassa on laaja. Rippikoulu ja varhaisnuorille järjestettävät tapahtumat tuovat työhön vaihtelua. Nurmimäki järjestää säännöllistä kerhotoimintaa perheille ja tarpeen mukaan myös muille ryhmille. Työssään kohtaamia ihmisiä hän kutsuu osallistumaan erilaisiin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
– Diakonian kantavana ajatuksena on ihmisen tukeminen eri elämänvaiheissa. Seurakunnassamme järjestettävät aamupalahetket ja keittolounaat ovat taloudellisen avun lisäksi tilaisuuksia, jotka kokoavat yhteen erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja kirkon työntekijöitä, Nurmimäki kertoo ja toteaa, että diakonin työhön liittyy paljon organisointia:
– Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräys ja siihen liittyvät tapahtumat keväällä sekä syyspuolella myyjäiset ja joulun elintarvikekeräys tuovat konkreettista apua ihmisille lähellä ja kaukana. Lisäksi rovastikunnallinen yhteistyö ja erityisryhmille järjestettävät tapahtumat ja leirit tekevät työstäni entistäkin monipuolisempaa.
Diakoni tapaa työssään ihmisiä sekä seurakunnan tiloissa että kotien arjessa ja esimerkiksi syntymäpäiväjuhlallisuuksissa. Nurmimäen mukaan kohtaamisissa tärkeää on keventää mieltä, mutta toisaalta myös ratkoa esimerkiksi taloudellisesti vaikeita tilanteita.
– Kirkko auttaa taloudellisesti, kun mikään muu taho ei auta. Yhdessä voimme selvittää mahdollisia tukiväyliä ja arjen välttämättömiä tarpeita.
Diakonin luo voi tulla juttelemaan monenlaisten asioiden kanssa. Kun sairastuminen, onnettomuus tai muu vaikeus kohtaa, kannattaa tilanteeseen hakea kuuntelijaa.
– Rohkaisen hakemaan herkästi apua. Ei ole niin pientä iloa tai surua, etteikö sitä voisi kertoa, Nurmimäki tiivistää.
Diakonian juuret ulottuvat alkuseurakuntaan asti. Diakoneina toimineet henkilöt veivät yhteiseltä aterialta jääneet ruuantähteet sellaisille henkilöille, jotka eivät olleet kokoontumiseen päässeet. Myöhemmissä vaiheissa diakonit ovat esimerkiksi kiertäneet kodeissa lukemassa Raamattua. Teknologian kehittymisen myötä Jumalan sanaa on helppo kuunnella eri viestimistä.
Nykyaikana diakonin tärkeä tehtävä on kutsua ihmisiä seurakunnan yhteyteen, esimerkiksi jumalanpalvelukseen ja erilaisiin tapahtumiin.
– On vaikuttavaa tehdä työtä, jonka historia ulottuu kauas, Nurmimäki sanoo.
– Vuosituhanten läpi vallinnut perusidea lähimmäisenrakkaudesta ja kohtaamisesta on edelleen voimassa.
Nurmimäki kokee, että usko on voimavara vaikeissa tilanteissa. Asiakkaan kanssa voidaan yhdessä olla pieniä vaikeiden asioiden edessä ja luottaa Jumalan apuun. Toisaalta ihmiset ovat usein kovia toisilleen: silloin saa muistaa, että Jumalan edessä olemme samanarvoisia.
Tämä juttu on osa Päivämiehen numerossa 47 julkaistua diakonian juhlavuosiaukeamaa. Voit lukea lehdestä katsauksen diakonian historiaan ja nykypäivään sekä Päivämiehen lukijoiden kokemuksia seurakunnan ja rauhanyhdistyksen diakonian kautta saadusta avusta.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys