JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Uu­det kirk­ko­teks­tii­lit lei­ri­kes­kuk­siin

Uutiset
14.5.2021 6.15

Juttua muokattu:

11.5. 11:07
2021051111071120210514061500
Pirkko Laurila ompeli kuusi kaitaliina ja stolaa viidessä eri värissä SRK:n leirikeskuksiin.

Pirkko Laurila ompeli kuusi kaitaliina ja stolaa viidessä eri värissä SRK:n leirikeskuksiin.

Anni Kälkäjä

Pirkko Laurila ompeli kuusi kaitaliina ja stolaa viidessä eri värissä SRK:n leirikeskuksiin.

Pirkko Laurila ompeli kuusi kaitaliina ja stolaa viidessä eri värissä SRK:n leirikeskuksiin.

Anni Kälkäjä

An­ni Käl­kä­jä

SRK

SRK:n lei­ri­kes­kuk­set sai­vat uu­det kirk­ko­teks­tii­lit rip­pi­kou­lu­jen ju­ma­lan­pal­ve­lus­ten ope­tus­tuo­ki­oon.

Vii­si eri­vä­ris­tä suo­rak­si si­li­tet­tyä kai­ta­lii­naa ja sto­laa on ase­tel­tu pit­käl­le pöy­däl­le sär­mään ri­viin. Teks­tii­lien luo­ja, SRK:n lei­ri­työn pää­e­män­tä Pirk­ko Lau­ri­la si­lit­tää kä­del­lään niis­tä vii­mei­set­kin ry­pyt pois ja ker­too teks­tii­lien edus­ta­van kirk­ko­vuo­den kaik­kia li­tur­gi­sia vä­re­jä.

– Kirk­ko­vuo­des­sa on vii­si vä­riä: mus­ta, vi­o­let­ti, vih­reä, val­koi­nen ja pu­nai­nen. Kai­kil­la vä­reil­lä on oma mer­ki­tyk­sen­sä ja ajan­koh­tan­sa.

Kirk­ko­teks­tii­lip­ro­jek­ti sai al­kun­sa vuo­den­vaih­teen jäl­keen, ja Lau­ri­la työs­ti sitä muun työn ohes­sa koko ke­vään. Nyt teks­tii­lit odot­ta­vat pää­syä SRK:n lei­ri­kes­kuk­siin.

Kai­nu­an Pek­ka mai­nit­si al­ku­vuo­des­ta, et­tä lei­ri­kes­kuk­siin oli­si hyvä saa­da teks­tii­lit rip­pi­kou­lu­jen­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen ope­tus­tuo­ki­oi­ta var­ten, jot­ta ti­lan­tees­ta saa­tai­siin juh­la­vam­pi. In­nos­tuin asi­as­ta niin, et­tä nap­pa­sin työn it­sel­le­ni, hy­myi­lee kä­si­töi­tä har­ras­ta­va pää­e­män­tä.

Va­paat kä­det suun­nit­te­luun

Om­pe­lup­ro­jek­tiin Lau­ri­la ker­too saa­neen vä­rien ja kan­kai­siin ap­p­li­koi­ta­vien kris­til­lis­ten sym­bo­lei­den puit­teis­sa va­paat kä­det ja pääs­seen käyt­tä­mään työs­sä omaa luo­vuut­taan. Pro­jek­tin hän aloit­ti vä­rien ja sym­bo­lei­den tut­ki­mi­sel­la. Nii­hin pe­reh­ty­mi­sen jäl­keen hän läh­ti tut­ki­maan kan­gas­kaup­po­jen tar­jon­taa. Suu­rin osa kan­kais­ta läh­ti mu­kaan huo­ke­aan hin­taan.

– Osa teks­tii­leis­tä on myös kier­rä­tys­kan­gas­ta. Yk­si lii­na on teh­ty van­hois­ta ver­hois­ta­ni, pal­jas­taa Lau­ri­la.

So­pi­van kan­kaan sat­tu­es­sa sil­mään al­koi mie­les­sä pul­pu­ta heti suun­ni­tel­mia ja vi­si­oi­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta. Lau­ri­la ku­vai­lee­kin kan­kai­den et­si­mi­sen, suun­nit­te­lu­työn ja to­teu­tuk­sen ol­leen ins­pi­roi­vaa ja in­nos­ta­vaa.

– Tämä pro­jek­ti oli mi­nul­le eri­tyi­sen mie­lui­nen. Om­pe­lu­työt ve­näh­ti­vät usein il­taan as­ti, kos­ka en malt­ta­nut lo­pet­taa, nau­raa Lau­ri­la.

Teks­tii­lit jo­kai­seen ajan­koh­taan

Kun rip­pi­kou­lut jäl­leen al­ka­vat, löy­tyy jo­kai­ses­ta lei­ri­kes­kuk­ses­ta uu­det teks­tii­lit ope­tus­käyt­töön. Lau­ri­la ker­too­kin niil­le ol­leen vuo­sien var­rel­la mo­nes­ti ky­syn­tää ja tar­vet­ta.

– Ju­ma­lan­pal­ve­lu­so­pe­tus on rip­pi­kou­luis­sa kes­kei­nen asia. 12 vuot­ta lei­ri­työ­tä teh­nee­nä olen usein saa­nut pa­peil­ta pyyn­tö­jä so­pi­vis­ta teks­tii­leis­tä. Nyt ope­tus­ti­lan­ne on juh­la­va, ja teks­tii­lit löy­ty­vät kirk­ko­vuo­den jo­kai­seen ajan­koh­taan, hy­myi­lee Lau­ri­la tyy­ty­väi­se­nä.

Jut­tu on jul­kais­tu 12. tou­ko­kuu­ta il­mes­ty­nees­sä Päi­vä­mies-leh­des­sä.

21.6.2021

Kään­ny puo­lee­ni ja ole mi­nul­le ar­mol­li­nen, sil­lä minä olen yk­sin ja avu­ton. Ps. 25:16

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies