JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Viinipuun oksistossa on turvallista

Uutiset
2.8.2021 11.00

Juttua muokattu:

2.8. 11:05
2021080211052220210802110000
Lauri Kinnusen alustuksen jälkeen panelisteina olivat opistolaiset Riia Tyrväinen (vas.), Pihla Klasila ja Oiva Saukkonen. Keskustelua johti Matias Muhola.

Lauri Kinnusen alustuksen jälkeen panelisteina olivat opistolaiset Riia Tyrväinen (vas.), Pihla Klasila ja Oiva Saukkonen. Keskustelua johti Matias Muhola.

Torsti Vuorma/Ranuan opistoseurojen kuvapalvelu

Lauri Kinnusen alustuksen jälkeen panelisteina olivat opistolaiset Riia Tyrväinen (vas.), Pihla Klasila ja Oiva Saukkonen. Keskustelua johti Matias Muhola.

Lauri Kinnusen alustuksen jälkeen panelisteina olivat opistolaiset Riia Tyrväinen (vas.), Pihla Klasila ja Oiva Saukkonen. Keskustelua johti Matias Muhola.

Torsti Vuorma/Ranuan opistoseurojen kuvapalvelu

Hel­mi Yr­jä­nä

Päi­vä­mies

Ra­nu­an opis­to­seu­ro­jen nuor­te­nil­lan alus­tus kut­sui vii­ni­puus­ta ir­ron­nei­ta ok­sia ta­kai­sin.

Ra­nu­an opis­to­seu­rat oli­vat 30. hei­nä­kuu­ta – 1. elo­kuu­ta. Seu­ro­ja pys­tyi kuun­te­le­maan Ke­sä­seu­ra­ra­di­on kaut­ta sekä ver­kos­sa, jos­sa oli kat­sot­ta­vis­sa myös vi­de­o­lä­he­tys. Opis­to­seu­ro­jen oh­jel­ma nou­dat­ti pe­rin­teis­tä kaa­vaa: oli seu­ro­ja, lau­lu­tuo­ki­oi­ta, raa­mat­tu­luok­ka, py­hä­kou­lu ja sa­na­ju­ma­lan­pal­ve­lus. Lau­an­tai­na oh­jel­mas­sa oli myös opis­to­kuu­lu­mi­sia sekä nuor­te­nil­ta.

Nuor­te­nil­lan alus­tuk­sen ai­hee­na oli opis­to­seu­ro­jen tun­nus ”Minä olen vii­ni­puu, te olet­te ok­sat” (Joh. 15:5). Alus­tuk­sen piti Lau­ri Kin­nu­nen. Alus­tuk­sen poh­jal­ta kes­kus­te­le­mas­sa oli opis­to­lai­sia Ma­ti­as Mu­ho­lan joh­dol­la.

Ok­sa tar­vit­see puu­ta

Alus­tuk­sen al­ku­puo­lel­la Kin­nu­nen poh­ti puu­ta ylei­se­nä ver­taus­ku­va­na. Raa­ma­tus­sa Jee­sus käyt­tää ver­taus­ta vii­ni­puus­ta.

– Jee­sus sa­noi ope­tus­lap­sil­le: ”Minä olen vii­ni­puu, te olet­te ok­sat”. Us­ko on sy­vim­mäs­sä mer­ki­tyk­ses­sä hen­ki­lö­koh­tai­nen suh­de Va­pah­ta­jaan. Ok­sa on täy­sin riip­pu­vai­nen puus­ta, jos ai­koo py­syä elos­sa.

Kin­nu­nen to­te­si, et­tä kun Jee­sus pu­hui vii­ni­puus­ta, hän val­mis­ti seu­raa­ji­aan kuo­le­maan­sa ja sii­hen, et­tä kuo­le­ma on täy­sin ta­val­li­ses­ta poik­ke­a­va. Yh­teys Jee­suk­sen ja hä­nen omien­sa kans­sa säi­lyy kuo­le­man yli.

– Kun Jee­sus kär­si ran­gais­tuk­sen ih­mis­ten puo­les­ta ja voit­ti kuo­le­mal­la kuo­le­man, avau­tui mah­dol­li­suus pa­rem­paan tu­le­vai­suu­teen, jos­sa on hyvä elä­mä. Se on ian­kaik­ki­nen elä­mä, se ei lopu.

Elä­vä us­ko tar­koit­taa Kin­nu­sen mu­kaan osal­li­suut­ta ian­kaik­ki­ses­ta elä­mäs­tä jo nyt.

”An­ta­kaa so­vit­taa it­sen­ne”

Alus­tuk­sen pi­tä­jä muis­te­li Jee­suk­sen vii­meis­tä kes­kus­te­lua ris­tin ryö­vä­rin kans­sa. Hän to­te­si, et­tä Jee­sus kään­tyi ka­tu­van puo­len ai­na­kin sa­noil­laan ja an­toi rau­han.

– Jee­sus an­toi meil­le yh­den esi­mer­kin sie­lun­hoi­dos­ta. Mie­lee­ni tuli, et­tä oli­si­ko­han sil­min­nä­ki­jöil­lä ol­lut tie­toa enem­män­kin tuos­ta mie­hes­tä, jon­ka ni­meä ei edes mai­ni­ta. Eh­kä sitä ei ole kat­sot­tu tar­peel­li­sek­si ker­toa, ei­kä tar­kem­pia yk­si­tyis­koh­tia mie­hen lan­kee­muk­sis­ta. Pää­a­si­ak­si jäi se, et­tä syn­ti­syy­ten­sä tun­nus­ta­nut sai an­teek­si ja lu­pauk­sen pää­se­mi­ses­tä hy­vään paik­kaan.

Kin­nu­nen ker­toi, kuin­ka Jee­sus oli an­ta­nut ope­tus­lap­sil­leen Py­hän Hen­gen ja ke­hot­ta­nut saar­naa­maan syn­te­jä an­teek­si. Hän ker­toi myös Paa­va­lin kä­si­tel­leen sa­maa asi­aa ja neu­vo­neen lu­ki­joi­taan näin: ”An­ta­kaa so­vit­taa it­sen­ne Ju­ma­lan kans­sa” (2. Kor. 5:20).

– ”An­ta­kaa so­vit­taa it­sen­ne”, se on täs­mäl­li­ses­ti sa­not­tu. So­vin­to tu­lee siis meil­le it­sem­me ul­ko­puo­lel­ta. Se on lah­ja, jon­ka pe­rus­tee­na on Jee­suk­sen so­vin­to­te­ko. Me olem­me lah­jan saa­ji­na oi­ke­as­taan ker­jä­läi­sen ase­mas­sa ja vä­lit­tä­ji­nä­kin vain pal­ve­li­joi­ta. Em­me ole ta­sa­ver­tai­sia so­pi­mus­kump­pa­nei­ta Ju­ma­lan kans­sa, em­me­kä mui­ta pa­rem­pia ih­mi­siä.

Elä­män tuu­lis­ta ta­kai­sin

– Ai­na Ju­ma­lan vai­kut­ta­mal­le yh­tey­del­le ei tule esi­mer­kik­si ko­koon­tu­mis­ten muo­dos­sa mah­dol­li­suut­ta. Yk­si­näi­sek­si us­ko­vai­sek­si Ju­ma­la ei ole kui­ten­kaan ke­tään tar­koit­ta­nut, sii­tä­hän ker­too il­ta­het­kem­me ope­tus – Jee­sus ko­ko­aa oman­sa yh­teen, ”ok­sis­tok­si” ja kan­taa hei­tä, Kin­nu­nen huo­maut­ti.

– Opil­li­ses­ti tär­ke­än roo­ma­lais­kir­jeen mu­kaan ”us­ko tu­lee kuu­le­mi­ses­ta”. Ko­et­tu­jen liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten ai­ka­na­kaan Ju­ma­la ei ole mei­tä unoh­ta­nut: on ol­lut ilo pääs­tä kor­va­kuu­lol­le ny­ky­ai­kai­sen tek­nii­kan avul­la.

Alus­tuk­sen lo­pul­la Kin­nu­nen loh­dut­ti Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta pois jou­tu­nei­ta kuu­li­joi­ta.

– Tä­män uu­ti­sen ha­lu­sin vä­lit­tää si­nul­le­kin, joka olet elä­män tuu­lis­sa ti­pah­ta­nut puus­ta pois ja eh­kä ajau­tu­nut kau­as us­ko­vai­sen elä­mäs­tä. Olet var­mas­ti ter­ve­tul­lut ta­kai­sin.

28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys