Pie­ni lap­si kat­soo kuo­le­vaa ih­mis­tä. Bol­se­vis­tin vai­mon vii­mei­set sa­nat ih­me­tyt­tä­vät pien­tä to­dis­ta­jaa.

Ant­ti Saa­ren Toi­vo-ro­maa­ni tem­paa lu­ki­jan mu­kaan­sa kuin juna rai­teil­le sa­ta­neen ke­vy­en pak­kas­lu­men.

Toi­vo on 1920–1940 lu­ku­jen Ete­lä-Poh­jan­maal­le ja Kan­nak­sen rin­ta­mal­le si­joit­tu­va epook­ki kah­des­ta us­ko­vai­ses­ta lap­ses­ta ja nuo­res­ta, Lai­nas­ta ja Toi­vos­ta, hei­dän kas­vus­taan, ke­hi­tyk­ses­tään ja koh­ta­loi­den­sa ni­vou­tu­mi­ses­ta toi­siin­sa.

Vuon­na 2012 il­mes­ty­nyt ai­ka­lais­ku­vaus si­vu­aa kah­teen osaan ja­e­tun kir­jan al­ku­pääs­sä hie­man maa­il­man ja Suo­men his­to­ri­al­li­sia kään­ne­koh­tia, kun­nes toi­sen osan maa­il­man­so­ta tem­paa pää­hen­ki­löt ai­van sen kes­kel­le.

Mie­len­kiin­tois­ta an­tia kir­jas­sa on juu­ri elä­vä ku­vaus nuo­rel­le pol­vel­le etäi­ses­tä ai­ka­kau­des­ta. Mi­ten maan­vil­je­li­jä­per­he hank­ki elan­ton­sa, kuin­ka kou­lu ja so­si­aa­li­toi­mi pe­la­si­vat. Ai­kan­sa kump­pa­nin et­sin­tä voi tun­tua ai­van yh­tä mut­kik­kaal­ta kuin tä­nään­kin, vaik­ka ny­ky­ään ty­töt ja po­jat lä­het­tä­vät toi­sil­leen What­sApp-vies­te­jä, mut­ta Lai­na ja Toi­vo lä­hes­ty­vät toi­si­aan kir­jeit­se il­man pu­he­lin­ta.

Sy­väl­li­sem­min ro­maa­ni ku­vaa sitä, kuin­ka lap­suu­den jär­kyt­tä­vät ko­ke­muk­set seu­raa­vat ih­mis­tä vart­tu­es­sa ja ai­kuis­tu­es­sa.

Sii­nä mis­sä Toi­vo on ta­val­li­sen-oloi­sen us­ko­vai­sen per­heen poi­ka, Lai­na asuu tä­tin­sä ko­dis­sa kas­vat­ti­na. Lai­nan raas­ta­vat vai­heet eros­sa äi­dis­tään, isäs­tään ja si­sa­ruk­sis­taan voi­vat hel­pos­ti nos­taa lu­ki­jan tun­teet pin­taan.

Toi­von per­he­suh­teet ovat ruu­sui­sem­mat, mut­ta hän­kin jou­tuu mur­tu­vien haa­vei­den­sa edes­sä nie­les­ke­le­mään pet­ty­myk­sen kyy­ne­lei­tä.

Saa­ren tin­ki­mä­tön ker­ron­ta tun­kee ai­van pää­hen­ki­löi­den ihol­le. Vaik­ka ker­ron­ta on elä­vää ja kie­li ri­kas­ta, pai­koin jopa sur­re­a­lis­tis­ta, kau­nis­te­luun Saa­ri ei sor­ru. Hän to­te­aa elä­män ka­ruu­den niin kuin se on: van­ki­la­mai­ses­sa kun­nal­lis­ko­dis­sa lääk­keet ja virt­sa hai­se­vat niin, et­tä vie­rai­li­jaa ok­set­taa.

Ant­ti Saa­ri (s. 1952) on äi­din­kie­len ja kir­jal­li­suu­den leh­to­ri. Ai­kai­sem­min hän on jul­kais­sut kak­si ru­no­ko­ko­el­maa. Saa­ri on syn­tyi­sin lä­hel­tä Toi­vo-kir­jan pää­hen­ki­löi­den ko­ti­seu­tua, Lap­pa­jär­vel­tä.

Päi­vä­mies tar­jo­aa di­gi­leh­den ti­laa­jil­le kuu­kau­sit­tain e-kir­jan SRK:n jul­kai­su­va­li­koi­mas­ta. Huh­ti­kuun kuu­kau­den kir­ja­na on his­to­ri­al­li­nen ro­maa­ni Toi­vo.

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 28.3.2018

Kuva: Ku­van­kaap­paus Toi­vo-kir­jan kan­nes­ta