JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
1 2 3 4 ... 36 »

Juha Humalajoki

Juha Humalajoki

Pai­men ruok­kii lam­paan­sa

Matkaevääksi26.5.2021 6.00

Lam­mas­pai­men oli Raa­ma­tun alus­ta as­ti hy­vin ylei­nen am­mat­ti, muis­tam­me muun mu­as­sa Aab­ra­ha­min, Loo­tin, Jaa­ko­bin, Daa­vi­din ja Aa­mok­sen. Kun pu­hum­me pai­me­nes­ta, lai­tu­mes­ta ja lam­pais­ta, olem­me Raa­ma­tun kes­kei­sim­pien asi­oi­den ää­rel­lä.

Pixabay

Pixabay

Or­po­jen isä ja les­kien puol­ta­ja

Matkaevääksi19.5.2021 8.00

Tie­dät­kö hel­lyt­tä­väm­pää ku­vaa kuin lap­si kä­ve­le­mäs­sä käsi isän kä­des­sä? Jos rin­nal­la on vie­lä äi­ti, kuva huo­kuu en­tis­tä enem­män eheyt­tä ja tur­val­li­suut­ta. Toi­saal­ta kuva, jos­sa lap­si ja äi­ti su­re­vat hau­dal­la me­ne­tet­tyä puo­li­soa ja isää, kos­ket­taa myös sy­väs­ti.

Elmeri Hekkala

Elmeri Hekkala

Ar­mo­au­rin­gon va­los­sa on voi­maa

Matkaevääksi12.5.2021 9.15

Joko olet lu­ke­nut SRK:n kir­jan Sy­dän va­loa vas­ten? Se ker­too re­hel­li­ses­ti ja loh­dut­ta­vas­ti sii­tä, mi­ten ih­mi­nen saa elä­män eri vai­heis­sa, toi­si­naan ki­peis­sä ti­lan­teis­sa pai­naa sy­dä­men­sä Kris­tuk­ses­ta lois­ta­vaa ar­mo­au­rin­koa vas­ten.

Tur­vaa Her­raan kai­kes­sa hä­däs­sä

Matkaevääksi5.5.2021 7.00

Erää­nä syk­syi­se­nä päi­vä­nä olim­me pie­nel­lä seu­ru­eel­la met­säs­tä­mäs­sä sor­sia. Kul­jim­me ve­neel­lä pit­kin ruo­hoi­sia lah­tia ja et­sim­me koh­tia, jois­sa lin­nut ly­my­ä­vät. Jos­sain vai­hees­sa pää­tin kah­la­ta ran­taan ja kul­kea ran­taa pit­kin osan seu­ru­ees­ta jat­ka­es­sa ve­neel­lä sa­maan suun­taa. Mat­kal­la koh­ti ran­taa oli kui­ten­kin niin upot­ta­va, soi­nen koh­ta, et­tä va­jo­sin vyö­tä­rö­ä­ni myö­ten mu­taan. Muis­tan edel­leen sel­väs­ti sen, kuin­ka vah­vas­ti tuos­sa het­kes­sä toi­voin, et­tä joku tu­li­si aut­ta­maan. Sa­maa lie­nee myös Daa­vid tun­te­nut omas­sa elä­mäs­sään, kun kir­joit­taa psal­mis­sa 40: ”Har­taas­ti minä odo­tin Her­raa”.

Pixabay

Pixabay

Vi­hai­nen pap­pi, syn­ti, so­vi­tus ja pe­las­tus

Matkaevääksi28.4.2021 8.00

”Pap­pi, mik­si si­nul­la on niin vi­hai­nen il­me?” Kirk­kaal­la lap­sen ää­nel­lä esi­tet­ty ky­sy­mys he­rät­tää mi­nut aja­tuk­sis­ta­ni. Olen ker­tail­lut mie­les­sä­ni koh­ta al­ka­van las­ten kirk­ko­het­ken kul­kua ja tie­dän, et­tä aja­tuk­siin vai­pu­nee­na il­mee­ni on hel­pos­ti tui­ma. Tätä se­lit­tä­es­sä­ni sa­taa jo uu­sia ky­sy­myk­siä. Etu­penk­kien in­nok­kaat es­ka­rit ha­lu­a­vat muun mu­as­sa var­mis­taa, ke­nen­kä es­ka­ri­lai­sen isä se pap­pi oli­kaan.

Koko maa lau­laa kii­tos­ta­si

Matkaevääksi21.4.2021 6.00

Löy­sin kir­joi­tuk­sen, jos­sa edes­men­nyt isä­ni muis­te­li so­ta­rin­ta­man ta­pah­tu­mia huh­ti­kuul­ta 1942. Sii­nä ker­rot­tiin, kuin­ka vi­hol­li­nen oli saar­ta­mas­sa mot­tiin eli vi­hol­li­sia oli joka puo­lel­la ja pois­pää­sy vai­ke­aa. Suo­ma­lai­set jou­kot jou­tui­vat pe­rään­ty­mään, ja isä­ni oli pe­rään­ty­vien jou­kos­sa.

Anu Tofferi

Anu Tofferi

Äl­kää pe­lät­kö

Matkaevääksi14.4.2021 11.20

Pel­käät­kö sinä jo­tain? Var­maan kaik­ki ovat jos­kus pe­län­neet jo­tain, iso­ja ja pie­niä asi­oi­ta, syys­tä ja suot­ta. Toi­sen mie­les­tä tur­hal­ta tun­tu­vat pe­lon ai­heet voi­vat kui­ten­kin ol­la pel­kää­jäl­le to­del­la vai­kei­ta ja to­del­li­sia.

SRK:n kuva-arkisto

SRK:n kuva-arkisto

Eh­tool­li­sel­la Ju­ma­lan hoi­det­ta­va­na

Matkaevääksi31.3.2021 7.00

Voi­ma­kas lau­lu kai­kuu su­vi­seu­ra­tel­tas­sa. Edes­sä avau­tuu pit­kä eh­tool­lis­kai­de. Kau­lus­pai­tai­set eh­tool­li­soh­jaa­jat osoit­ta­vat ar­vok­kaas­ti vie­rail­le oi­kei­ta kul­ku­suun­tia. Tu­tut pa­pit lau­su­vat vuo­rol­laan sa­nat “Kris­tuk­sen ruu­mis, si­nun puo­les­ta­si an­net­tu”. Kai­kes­sa ko­rut­to­muu­des­saan py­hän kos­ke­tus on kä­sin kos­ke­tel­ta­vis­sa.

Huu­dan si­nua avuk­si

Matkaevääksi24.3.2021 8.30

Avun pyy­tä­mi­nen, jopa avun huu­ta­mi­nen kuu­luu ih­mi­sen osaan. Pie­ni lap­si huu­taa usein avuk­si äi­ti­ään. Myös elä­män il­taan eh­ti­nyt van­hus saat­taa huu­taa avuk­si äi­ti­ään.

Juha Humalajoki

Juha Humalajoki

Ylis­tä­kää Her­ran ni­meä

Matkaevääksi17.3.2021 8.00

Ih­mi­sen on sa­not­tu ole­van mer­ki­tyk­siä et­si­vä olen­to. Ky­sy­myk­set elä­män, ole­mas­sa­o­lon ja eri­lais­ten ta­pah­tu­mien mer­ki­tyk­ses­tä aut­ta­vat an­ta­maan elä­mäl­le ta­ri­nan ja muo­don. Jos­kus ta­ri­na jää hä­mä­räk­si ja muo­to epä­mää­räi­sek­si.

1 2 3 4 ... 36 »
21.6.2021

Kään­ny puo­lee­ni ja ole mi­nul­le ar­mol­li­nen, sil­lä minä olen yk­sin ja avu­ton. Ps. 25:16

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies