JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
1 2 3 4 ... 29 »
Libanonin kaunis luonto teki suuren vaikutuksen rauhanturvaajana toimineeseen Joona Hintikkaan.

Libanonin kaunis luonto teki suuren vaikutuksen rauhanturvaajana toimineeseen Joona Hintikkaan.

Joona Hintikka

Libanonin kaunis luonto teki suuren vaikutuksen rauhanturvaajana toimineeseen Joona Hintikkaan.

Libanonin kaunis luonto teki suuren vaikutuksen rauhanturvaajana toimineeseen Joona Hintikkaan.

Joona Hintikka

Li­ba­no­nin rau­haa tur­vaa­mas­sa

Puhutaan maasta ja taivaasta25.5.2021 13.00

– Kun en­si ker­taa saa­puu Li­ba­no­niin, ei voi ol­la lait­ta­mat­ta mer­kil­le sen ka­run kau­nis­ta luon­toa. Var­sin­kin ke­vä­tai­kaan sie­lu le­pää, kun kaik­ki kuk­keus puh­ke­aa upe­aan lois­toon­sa tuo­den mie­leen Suvi­vir­ren sa­nat: ”Kun Hen­kes vir­voi­tuk­sen vain sie­lu saa­nut on, ke­väi­sen kau­nis­tuk­sen se saa kuin Li­ba­non”, ku­vai­lee Joo­na Hin­tik­ka, joka on työs­ken­nel­lyt vuo­den YK:n rau­han­tur­vaa­ja­na Ete­lä-Li­ba­no­nis­sa.

Hanne Karppinen

Hanne Karppinen

Työ­vuo­ros­sa: Ra­di­o­työ vie mu­ka­naan

Puhutaan maasta ja taivaasta20.5.2021 9.30

– Tois­sa ke­sän lo­pus­sa huo­ma­sin Päi­vä­mie­hes­sä ju­tun, jos­sa et­sit­tiin uu­sia työn­te­ki­jöi­tä Ke­sä­seu­ra­ra­di­oon. Jäin en­sin miet­ti­mään asi­aa, ja kun sa­ma­na syk­sy­nä kak­si ys­tä­vää­ni aloit­ti toi­mit­ta­ji­na, ky­syin ja pää­sin myös mu­kaan toi­mit­ta­jak­si, ker­too tam­pe­re­lai­nen Ree­ta­lee­na Ris­sa­nen.

– Välillä on hyvä olla muutakin kuin äiti,  Liisa Saraste sanoo. Hän osaa ottaa aikaa itselleen ison perheen pyörittämisen keskeltä.

– Välillä on hyvä olla muutakin kuin äiti, Liisa Saraste sanoo. Hän osaa ottaa aikaa itselleen ison perheen pyörittämisen keskeltä.

Saara Luokkala

– Välillä on hyvä olla muutakin kuin äiti,  Liisa Saraste sanoo. Hän osaa ottaa aikaa itselleen ison perheen pyörittämisen keskeltä.

– Välillä on hyvä olla muutakin kuin äiti, Liisa Saraste sanoo. Hän osaa ottaa aikaa itselleen ison perheen pyörittämisen keskeltä.

Saara Luokkala

Äi­dik­si kas­vaa as­kel ker­ral­laan

Puhutaan maasta ja taivaasta9.5.2021 7.00

Rova­nie­me­läi­nen Lii­sa Sa­ras­te on ko­ke­nut äi­tiy­den mo­net tun­teet. Yh­dek­sän lap­sen äi­ti­nä hän on saa­nut her­kis­tyä syn­ty­män ih­meen ää­rel­le ja eläy­tyä kuun­te­le­maan las­ten sa­lai­suuk­sia. Vä­lil­lä ras­kaus on men­nyt kes­ken ei­kä sai­raa­las­ta ole saa­nut­kaan pie­no­kais­ta tu­li­ai­sek­si. Sil­loin on ol­lut äi­din vuo­ro tul­la loh­du­te­tuk­si. Sa­ras­te on tun­te­nut, et­tä äi­ti­ä­kin kan­nat­te­lee vah­vem­pi kä­si­var­si.

”Arvokkain perintö joka isältäni jäi, on lähimmäisenrakkaus, vastuun kantaminen ja velvollisuuden tunto. Ne ovat antaneet voimaa  vastoinkäymisissä”, toteaa elämäntyönsä pankin johtotehtävissä tehnyt seitsemän lapsen isä Martti Tölli.

”Arvokkain perintö joka isältäni jäi, on lähimmäisenrakkaus, vastuun kantaminen ja velvollisuuden tunto. Ne ovat antaneet voimaa vastoinkäymisissä”, toteaa elämäntyönsä pankin johtotehtävissä tehnyt seitsemän lapsen isä Martti Tölli.

Anni Kälkäjä

”Arvokkain perintö joka isältäni jäi, on lähimmäisenrakkaus, vastuun kantaminen ja velvollisuuden tunto. Ne ovat antaneet voimaa  vastoinkäymisissä”, toteaa elämäntyönsä pankin johtotehtävissä tehnyt seitsemän lapsen isä Martti Tölli.

”Arvokkain perintö joka isältäni jäi, on lähimmäisenrakkaus, vastuun kantaminen ja velvollisuuden tunto. Ne ovat antaneet voimaa vastoinkäymisissä”, toteaa elämäntyönsä pankin johtotehtävissä tehnyt seitsemän lapsen isä Martti Tölli.

Anni Kälkäjä

Il­man isää

Puhutaan maasta ja taivaasta8.5.2021 7.00

”Vel­vol­li­suu­te­na­ni on il­moit­taa, et­tä Ans­ga­rius Töl­li on kaa­tu­nut tais­te­lus­sa Isän­maan va­pau­den ja kai­ken sen puo­les­ta, mikä meil­le on py­hää ja kal­lis­ta. Va­li­tan sy­vää su­ru­an­ne. Loh­dut­ta­koon Tei­tä tie­toi­suus, et­tä olet­te an­ta­neet Suo­mel­le kal­leim­man uh­rin. Vah­vis­ta­koon Tei­tä kaik­ki­val­ti­as ja ar­mol­li­nen Ju­ma­la.”

Johanna Lumijärvi

Johanna Lumijärvi

Maal­lis­tu­mi­nen nos­taa us­kon­non­va­pau­den tark­kai­lu­­ase­maan

Puhutaan maasta ja taivaasta7.5.2021 14.30

Yh­teis­kun­ta maal­lis­tuu ja syn­ti ha­lu­taan kiel­tää. Sil­ti us­ko­vai­set saa­vat elää tur­val­li­ses­ti Ju­ma­lan sa­nan ope­tuk­sen mu­kaan. Us­kon­non- ja sa­nan­va­paus ovat pe­rus­tus­lail­la tur­vat­tu­ja oi­keuk­sia.

Mimmi ja Esko Lyytikäinen ovat pitäneet yhtä jo yli 50 vuotta. Elämään on mahtunut monenlaista, mutta puolisoiden välinen yhteys on säilynyt kaikkina aikoina.

Mimmi ja Esko Lyytikäinen ovat pitäneet yhtä jo yli 50 vuotta. Elämään on mahtunut monenlaista, mutta puolisoiden välinen yhteys on säilynyt kaikkina aikoina.

Anni Kälkäjä

Mimmi ja Esko Lyytikäinen ovat pitäneet yhtä jo yli 50 vuotta. Elämään on mahtunut monenlaista, mutta puolisoiden välinen yhteys on säilynyt kaikkina aikoina.

Mimmi ja Esko Lyytikäinen ovat pitäneet yhtä jo yli 50 vuotta. Elämään on mahtunut monenlaista, mutta puolisoiden välinen yhteys on säilynyt kaikkina aikoina.

Anni Kälkäjä

Yh­des­sä yli puo­li­vuo­si­sa­taa

Puhutaan maasta ja taivaasta1.5.2021 8.00

Lyy­ti­käi­sen ko­dis­sa Ou­lun­sa­los­sa on puh­das­ta ja viih­tyi­sää. Pöy­tiä ko­ris­ta­vat Mim­min tai­dok­kaas­ti vir­ka­tut val­koi­set lii­nat, ja soh­van vie­res­sä nö­köt­tää kori kes­ke­ne­räi­siä ku­ti­mia. Li­pas­ton vie­reen on ase­tel­tu toi­nen kori, jos­sa on siis­tis­sä pi­nos­sa päi­vän leh­det. Es­ko nap­paa sii­tä yh­den ja is­tah­taa lu­ke­maan Mim­min vil­la­suk­kaa ku­to­vien puik­ko­jen ki­li­näs­sä. On help­poa pää­tel­lä Lyy­ti­käis­ten ole­van erot­ta­ma­ton kak­sik­ko, tai ku­ten Es­ko il­mai­see: mat­kan var­rel­la tii­viis­ti yh­teen hi­ou­tu­nut tii­mi.

Vesa Kärkkäinen katsoo mediamaisemaa yli 30 vuoden työkokemuksella.

Vesa Kärkkäinen katsoo mediamaisemaa yli 30 vuoden työkokemuksella.

Kuva haastateltavalta

Vesa Kärkkäinen katsoo mediamaisemaa yli 30 vuoden työkokemuksella.

Vesa Kärkkäinen katsoo mediamaisemaa yli 30 vuoden työkokemuksella.

Kuva haastateltavalta

Leh­dis­tön­va­paus kuu­luu de­mok­ra­ti­aan

Puhutaan maasta ja taivaasta30.4.2021 13.55

– Toi­mit­ta­jan työs­sä on kiin­nos­ta­vaa ja haas­ta­vaa, kun saa ot­taa asi­ois­ta sel­vää. Työs­sä saa elää to­dek­si päi­vit­täin, mi­ten luu­lo ei ole tie­don väär­ti. Yk­sin­ker­tai­sik­si luul­lut asi­at pal­jas­tu­vat usein mo­ni­mut­kai­sik­si, poh­tii Sa­von Sa­no­mien ar­tik­ke­li­toi­mit­ta­ja Vesa Kärk­käi­nen.

Jean Claude Maniragaba ja Ernestine-vaimo asuvat Ruandassa.

Jean Claude Maniragaba ja Ernestine-vaimo asuvat Ruandassa.

Jean Claude Maniragaba ja Ernestine-vaimo asuvat Ruandassa.

Jean Claude Maniragaba ja Ernestine-vaimo asuvat Ruandassa.

Ru­an­da­lai­sen pas­to­rin pit­kä mat­ka evan­ke­liu­min us­ko­jak­si

Puhutaan maasta ja taivaasta10.4.2021 7.00

Ju­tun poh­ja­na on käy­tet­ty Jean Clau­de Ma­ni­ra­ga­ban ja Mii­ka Kop­pe­roi­sen säh­kö­pos­ti­kes­kus­te­lua. Ju­tun koos­ti Sal­la Son­ni­nen

Niilo Rauhala viipyy dokumentissa myös lapsuudenkodissa ja lapsuusmaisemissaan Kittilässä. Kuvakaappaus videosta.

Niilo Rauhala viipyy dokumentissa myös lapsuudenkodissa ja lapsuusmaisemissaan Kittilässä. Kuvakaappaus videosta.

Niilo Rauhala viipyy dokumentissa myös lapsuudenkodissa ja lapsuusmaisemissaan Kittilässä. Kuvakaappaus videosta.

Niilo Rauhala viipyy dokumentissa myös lapsuudenkodissa ja lapsuusmaisemissaan Kittilässä. Kuvakaappaus videosta.

Do­ku­ment­ti poh­joi­sen ru­noi­li­jas­ta Yo­u­Tu­bes­sa

Puhutaan maasta ja taivaasta1.4.2021 7.00

Saa­ri jul­kai­si ku­vaa­man­sa ja leik­kaa­man­sa do­ku­men­tin Yo­u­Tu­bes­sa kaik­kien kat­sot­ta­vak­si. Se löy­tyy ni­mel­lä Nii­lo Rau­ha­la – poh­joi­sen ru­noi­li­ja.

Aune Takkisen ammattiin valmistuminen viivästyi sairastamisen vuoksi 1960-luvulla. – Nuorelle puoli vuotta oli kuin ikuisuus! hän naurahtaa.

Aune Takkisen ammattiin valmistuminen viivästyi sairastamisen vuoksi 1960-luvulla. – Nuorelle puoli vuotta oli kuin ikuisuus! hän naurahtaa.

Rauno Saarnio

Aune Takkisen ammattiin valmistuminen viivästyi sairastamisen vuoksi 1960-luvulla. – Nuorelle puoli vuotta oli kuin ikuisuus! hän naurahtaa.

Aune Takkisen ammattiin valmistuminen viivästyi sairastamisen vuoksi 1960-luvulla. – Nuorelle puoli vuotta oli kuin ikuisuus! hän naurahtaa.

Rauno Saarnio

Tau­ti pa­ra­ni, muis­to jäi

Puhutaan maasta ja taivaasta27.3.2021 9.00

– Ei ol­lut al­kuun­kaan “fik­sua” sai­ras­tua keuh­ko­tu­biin ja vie­lä kes­ken opin­to­jen, tuu­mii Au­ne Tak­ki­nen. Hän sai­ras­ti keuh­ko­tu­ber­ku­loo­sin nuo­ruu­des­saan 1960-lu­vul­la.

1 2 3 4 ... 29 »
21.6.2021

Kään­ny puo­lee­ni ja ole mi­nul­le ar­mol­li­nen, sil­lä minä olen yk­sin ja avu­ton. Ps. 25:16

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies