Isyys on tukea tarvitseva ihmissuhde

Isyy­den mo­ni­vai­hei­nen tie al­kaa jo uu­den elä­män al­ku­vai­hees­sa. Puo­li­son ras­kaus ja en­sim­mäi­sen lap­sen syn­ty­mä aset­taa myös isän uu­den elä­män­vai­heen eteen.

Olenko hereillä?

Suo­mes­sa­kin on nos­ta­nut vii­me vuo­si­na pää­tään niin kut­sut­tu woke-kult­tuu­ri, jon­ka juu­ret ovat 1930-lu­vun af­ro­a­me­rik­ka­lai­ses­sa, ra­sis­mia vas­tus­ta­vas­sa toi­min­nas­sa. Woke (eng­lan­nin sa­nas­ta awa­ke, he­reil­lä) tar­koit­taa yh­teis­kun­nal­lis­ta he­reil­lä ole­mis­ta tai asi­oi­den tie­dos­ta­mis­ta.

Sukupolvet tarvitsevat toisiaan huolenpitäjinä

Yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on vii­me vuo­si­na pu­hut­ta­nut niin sa­not­tu ”huol­to­suh­de”. Tuo suh­de ku­vaa työs­sä­käy­vien ja työ­voi­man ul­ko­puo­lel­la ole­vien yh­teis­kun­nan jä­sen­ten vä­lis­tä suh­det­ta. Hy­vin­voin­ti­val­ti­on ole­mas­sa­o­loa uh­kaa­va­na te­ki­jä­nä esil­le on nos­tet­tu al­hai­sen syn­ty­vyy­den on­gel­ma. Kun vä­es­tö van­he­nee ja lap­sia syn­tyy yhä vä­hem­män, tämä hei­ken­tää huol­to­suh­det­ta. Täl­lai­sen suun­tauk­sen mu­ka­naan tuo­ma tu­le­vai­suus­ku­va ei ole myön­tei­nen. Ve­ron­mak­sa­jia näyt­täi­si ole­van yhä vä­hem­män, sa­moin kuin nii­tä re­surs­se­ja, joil­la pi­de­tään huol­ta niin lap­sis­ta kuin van­huk­sis­ta.

”On maailman teillä vain rauhattomuus”

Ot­sik­ko­na ole­va (As­ser Ter­vas­mä­en se­pit­tä­mä) lau­lun­säe tun­tuu ku­vaa­van hy­vin ai­kaam­me. Me­dia täyt­tyy Uk­rai­nan so­taa seu­raa­vis­ta uu­ti­sis­ta ja poh­din­nois­ta, voi­ko konf­lik­ti laa­je­ta ydin­so­dak­si. Toi­nen kes­kei­nen uu­ti­sai­he on so­dan ai­heut­ta­ma ener­gi­ak­rii­si ja sii­hen liit­ty­vät poh­din­nat, mi­ten Eu­roop­pa sel­vi­ää tu­le­vas­ta tal­ves­ta.

Taloudellinen niukkuus kysyy tyytymistä Jumalan tahtoon

Ää­rim­mäi­nen köy­hyys on elä­mis­tä al­le 1,6 eu­rol­la päi­väs­sä. Suo­mes­sa ei ole ää­rim­mäis­tä köy­hyyt­tä, vaan Suo­mes­sa käy­te­tään kä­si­tet­tä suh­teel­li­nen köy­hyys, joka ku­vaa yk­si­lön käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa ra­haa suh­tees­sa muu­hun vä­es­töön.

Jokainen ihminen tarvitsee sielun pelastusta

Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon pa­pit ko­koon­tui­vat hiip­pa­kun­nit­tain sy­no­daa­li­ko­kouk­siin. Näil­lä pap­pien yh­tei­sil­lä ko­koon­tu­mi­sil­la on kir­kos­sa vuo­si­sa­to­ja pit­kä his­to­ria. Piis­pat kut­su­vat hiip­pa­kun­tan­sa pa­pit ja leh­to­rit yh­teen vä­hin­tään joka kuu­des vuo­si. Sy­no­daa­li­ko­kouk­sen tar­koi­tus on kir­kon mu­kaan ”kä­si­tel­lä te­o­lo­gi­sia ky­sy­myk­siä sekä seu­ra­kun­tien hoi­toa ja muu­ta kir­kon toi­min­taa ja hal­lin­toa kos­ke­via asi­oi­ta”. Sa­nan sy­no­daa­li juu­ret ovat krei­kan kie­les­sä. Sa­na­pa­ri syn odos tar­koit­taa yh­teis­tä tie­tä.

Toiveikasta puhetta elämänkokemuksen pohjalta

Van­hus­ten­vii­kon tee­ma­na on tänä vuon­na ”Yh­des­sä luon­toon – joka iän oi­keus”. Vii­kon mit­taan luon­to­tee­maan sy­ven­ny­tään eri­lai­sis­ta nä­kö­kul­mis­ta, ku­ten lä­hi­luon­to ja ul­koi­lu. Esil­lä on myös mui­ta tär­kei­tä tee­mo­ja ra­vit­se­muk­ses­ta kult­tuu­rin mer­ki­tyk­seen. Mo­nen ai­heen koh­dal­la he­rää ky­sy­mys, mi­ten nämä asi­at täl­lä het­kel­lä to­teu­tu­vat ikäih­mis­ten elä­mäs­sä.

Evankeliumissa on voima kaikilla kielillä

Maa­il­man alus­sa ih­mi­set pu­hui­vat yh­tä kiel­tä. Ny­ky­ään ti­lan­ne on toi­nen: maa­il­mas­sa pu­hu­taan tu­han­sia eri kie­liä, ja ne si­säl­tä­vät myös alu­eel­li­sia mur­tei­ta. Kie­let ke­hit­ty­vät ja muut­tu­vat ajan myö­tä. Uu­sia kie­liä syn­tyy ja nii­tä myös kuo­lee.

Nöyryys Jumalan edessä ohjaa palvelemaan

Koko maa­il­maan le­vi­si vii­me vii­kol­la suru-uu­ti­nen Eng­lan­nin ku­nin­ga­tar Eli­sa­bet II:n kuo­le­mas­ta. Eli­sa­bet eli pit­kän elä­män hal­li­ten yli 70 vuot­ta maa­taan ja kan­sai­nyh­tei­sö­ään. Hän pal­ve­li kan­saa lu­pauk­sen­sa mu­kai­ses­ti lop­puun saak­ka ja saa­vut­ti työl­lään laa­jaa ar­vos­tus­ta ja kan­san­suo­si­o­ta.

Huutaminen ei edistä keskustelua

Erääs­sä hil­jat­tain käy­dys­sä verk­ko­kes­kus­te­lus­sa toi­nen kes­kus­te­li­ja pyy­si isoil­la kir­jai­mil­la kom­men­toi­neel­ta kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­taan, et­tä tämä ei huu­tai­si in­ter­ne­tis­sä. Verk­ko­kes­kus­te­lus­sa on ta­val­lis­ta, et­tä tun­teet kuu­me­ne­vat ja isot kir­jai­met ote­taan käyt­töön oman mie­li­pi­teen te­hos­ta­mi­sek­si.