Rau­hal­la tar­koi­te­taan val­ti­oi­den vä­lis­tä nor­maa­lia so­vin­non ti­laa; so­dan tai aseel­li­sen konf­lik­tin vas­ta­koh­taa. Fi­lo­so­fi­ses­ti aja­tel­tu­na rau­ha on so­dan, vä­ki­val­lan ja sor­ron pois­sa­o­loa. Käy­tän­nös­sä rau­han säi­ly­mi­nen kan­sa­kun­tien kes­ken poh­jau­tuu kan­sain­vä­li­siin so­pi­muk­siin ja la­kei­hin sekä ih­mi­soi­keuk­sien nou­dat­ta­mi­seen.

Kaut­ta ai­ko­jen kan­sa­kun­nat ovat nous­seet toi­si­aan vas­taan ja rat­kais­seet on­gel­mi­aan tais­tel­len ase kä­des­sä. Muis­tam­me jo Raa­ma­tun his­to­ri­as­ta ker­to­muk­sia Is­ra­e­lin kan­san käy­mis­tä so­dis­ta. 1900-lu­vul­ta tun­nem­me ve­ri­set en­sim­mäi­sen ja toi­sen maa­il­man­so­dan sekä Suo­men tal­vi- ja jat­ko­so­dan. Viet­na­min ja Per­si­an­lah­den so­dat sekä Lähi-idän ja Uk­rai­nan vii­me­ai­kai­set ta­pah­tu­mat ovat tul­leet lä­hel­lem­me tie­do­tus­vä­li­nei­den kaut­ta.

Lä­hes päi­vit­täin kuu­lem­me uu­ti­sia ter­ro­ri­te­ois­ta, jois­sa syyt­tö­mät ih­mi­set kuo­le­vat tai louk­kaan­tu­vat. Ih­mis­kun­nan his­to­ri­an voi­daan to­de­ta pe­rus­tel­lus­ti ole­van konf­lik­tien ja so­tien his­to­ri­aa.

Rau­han­tah­toi­nen maa

Me suo­ma­lai­set olem­me saa­neet iloi­ta pit­kään val­lin­nees­ta rau­han jak­sos­ta. Ju­ma­la on siu­nan­nut isän­maal­lem­me ra­ken­ta­mi­sen ajan. Suo­mi on hy­vin­voin­ti­val­tio, jos­ta ha­e­taan op­pia, ja Suo­mea ar­vos­te­taan maa­il­mal­la. Maam­me ul­ko­po­li­tiik­ka on rau­han­tah­tois­ta, ja me ra­ken­nam­me yh­teyt­tä kan­sa­kun­tien vä­lil­le. Suo­mi pyr­kii vai­kut­ta­maan kan­sain­vä­li­sel­lä yh­teis­työl­lä krii­sien eri­lai­siin taus­ta­syi­hin sekä ha­kee rau­ha­no­mai­sia rat­kai­su­ja it­se konf­lik­ti­ti­lan­tei­siin. Kes­kei­si­nä toi­mi­joi­na rau­han­työs­sä ovat ol­leet maam­me ar­vos­te­tut pre­si­den­tit, jois­ta Mart­ti Ah­ti­saa­ri on pal­kit­tu No­be­lin rau­han­pal­kin­nol­la.

YK:n tär­keä roo­li rau­han­työs­sä

Yh­dis­ty­neet kan­sa­kun­nat (YK) pe­rus­tet­tiin toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen edis­tä­mään kan­sain­vä­lis­tä rau­haa ja tur­val­li­suut­ta, oi­keu­den­mu­kai­suut­ta sekä ih­mi­soi­keuk­sia. Joh­to­a­ja­tuk­se­na YK:n pe­rus­ta­mi­sel­le oli aja­tus "ei kos­kaan enää". Ny­ky­ään lä­hes kaik­ki val­ti­ot ovat liit­ty­neet jä­se­nik­si YK:hon, ja sil­lä on mer­kit­tä­vä roo­li kan­sa­kun­tien yh­dis­tä­mi­ses­sä sekä alu­eel­lis­ten konf­lik­tien rat­kai­se­mi­ses­sa. Mo­net suo­ma­lai­set ovat ol­leet me­nes­tyk­sel­li­ses­ti YK:n alai­sis­sa rau­han­tur­vaa­mi­so­pe­raa­ti­ois­sa eri puo­lil­la maa­il­maa. Suo­mea on pi­det­ty rau­han­tur­vaa­mi­sen suur­val­ta­na ja suo­ma­lai­sia rau­han­tur­vaa­jia ar­vos­te­taan krii­si­koh­teis­sa.

Tur­val­li­suu­suh­kiin va­rau­dut­tu

Suo­mi on va­kaa ja tur­val­li­nen yh­teis­kun­ta, joka on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti va­rau­tu­nut poik­keu­so­loi­hin. Lain­sää­dän­töm­me vel­voit­taa kaik­kia vi­ra­no­mai­sia ja osin yri­tyk­si­ä­kin va­rau­tu­maan eri­lai­siin on­net­to­muuk­siin, krii­si­ti­lan­tei­siin ja sota-ai­kaan.

Maam­me puo­lus­ta­mi­nen pe­rus­tuu ylei­seen ase­vel­vol­li­suu­teen ja kor­ke­aan maan­puo­lus­tus­tah­toon. Ra­ja­var­ti­o­lai­tos val­voo ra­jo­jam­me us­kot­ta­vas­ti ja it­se­näi­ses­ti. Po­lii­si huo­leh­tii ylei­sen jär­jes­tyk­sen ja tur­val­li­suu­den yl­lä­pi­tä­mi­ses­tä sekä ri­kol­li­suu­den tor­jun­nas­ta. Palo- ja pe­las­tus­vi­ra­no­mai­set vas­taa­vat osal­taan ar­ki­päi­vän tur­val­li­suu­des­ta. Eri vi­ra­no­mai­set te­ke­vät li­säk­si tii­vis­tä yh­teis­työ­tä tois­ten­sa kans­sa sekä an­ta­vat toi­sil­leen vir­ka-apua.

Työ­ni puo­les­ta voin to­de­ta, et­tä maam­me on hy­vin va­rau­tu­nut suo­je­le­maan ja puo­lus­ta­maan kan­sa­lai­si­aan kaik­kia uh­kia vas­taan. Me voim­me luot­taa vi­ra­no­mais­ten päi­vit­täin te­ke­mään laa­duk­kaa­seen työ­hön tur­val­li­suu­tem­me hy­väk­si.

Kris­til­li­set ar­vot edis­tä­vät rau­haa

Erää­nä kes­kei­sim­pä­nä asi­a­na rau­han ra­ken­ta­mi­ses­sa näen kan­sa­kun­tien ja ih­mis­ten ar­vot ja asen­teet. Kan­sain­vä­lis­ten Ih­mi­soi­keuk­sien sekä kan­sa­kun­tien it­se­mää­rää­mi­soi­keuk­sien kun­ni­oit­ta­mi­nen luo­vat pe­rus­tan val­ti­oi­den rau­ha­no­mai­sel­le rin­nak­kai­se­lol­le. Kris­til­li­set pe­ru­sar­vot ovat yk­si­löi­den ja kan­sa­kun­tien ole­mas­sa­o­lon kul­ma­ki­viä. Ne on mää­ri­tel­ty Raa­ma­tus­sa kym­me­nen käs­kyn lais­sa.

Esi­van­hem­pien työn kun­ni­oi­tus, rak­kaus isän­maa­han ja sen luon­toon sekä halu teh­dä työ­tä isän­maam­me ra­ken­ta­mi­sek­si ja puo­lus­ta­mi­sek­si ovat kan­sal­lis­ten pe­ru­sar­vo­jen il­men­ty­miä. Nämä ar­vot ovat syn­ty­neet vuo­si­sa­to­jen ku­lu­es­sa kan­sal­li­sen kult­tuu­rim­me poh­jal­ta ja ovat edel­leen ajan­koh­tai­sia meil­le kai­kil­le. Ko­deis­sa, kou­luis­sa, seu­ra­kun­nis­sa ja puo­lus­tus­voi­mis­sa an­net­tu kris­til­lis­ten pe­ru­sar­vo­jen ope­tus ja kas­va­tus ra­ken­ta­vat suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa ja ovat pa­ras­ta rau­han­työ­tä.

Raa­mat­tu opet­taa mei­tä ra­kas­ta­maan lä­him­mäi­si­äm­me niin kuin it­se­äm­me. Ra­kas­ta­es­sam­me lä­him­mäis­täm­me me kun­ni­oi­tam­me hän­tä em­me­kä tah­do hä­nel­le mi­tään pa­haa. An­teek­si­an­ta­muk­sel­la kor­ja­taan ih­mis­ten rik­koon­tu­nei­ta vä­le­jä ja ra­ken­ne­taan rau­haa myös kan­sa­kun­nil­le. Rau­hat­to­man maa­il­man kes­kel­lä saam­me tur­vau­tua tai­vaal­li­sen Isäm­me puo­leen sil­lä ru­kouk­sel­la, et­tä hän siu­nai­si ja var­je­li­si mei­tä, kir­kas­tai­si ja kään­täi­si kas­von­sa mei­dän puo­leem­me ja an­tai­si meil­le rau­han; rau­han joka kes­tää.

An­te­ro Au­la­kos­ki, ri­ko­sy­li­ko­mi­sa­rio

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 1/2015

Ku­vi­tus­ku­va: SRK:n kuva-ar­kis­to