JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jumala vastaa rukouksiin

Matkaevääksi
9.3.2022 6.00

Juttua muokattu:

7.3. 15:42
2022030715424920220309060000

Las­se Hert­te­li

Mil­loin olet vii­mek­si ru­koil­lut? Olet­ko muis­ta­nut kiit­tää Tai­vaan Isää kai­kes­ta hy­väs­tä, pyy­tä­nyt apua vai­ke­aan ti­lan­tee­seen tai ru­koil­lut voi­maa py­sy­äk­se­si lap­se­naan? It­se huo­maan ru­koi­le­va­ni tai huo­kaa­va­ni Moo­sek­sen ta­voin (2. Moos. 14:15) Ju­ma­lan puo­leen sil­loin, kun on vai­ke­aa, en it­se näe sel­ke­äs­ti tu­le­vaa tai syn­nin sumu peit­tää ar­mo­au­rin­gon.

Useis­sa psal­meis­sa ker­ro­taan, kuin­ka Van­han Tes­ta­men­tin ai­ka­na ih­mi­set kään­tyi­vät Ju­ma­lan puo­leen, luot­ti­vat hä­neen ja tur­va­si­vat hä­nen apuun­sa vi­hol­lis­ten edes­sä (Ps. 25:1–3). Olet­ko ko­ke­nut, et­tä har­voin tu­lee kään­ty­neek­si Ju­ma­lan puo­leen kai­ken men­nes­sä hy­vin? Ih­mis­mie­li saat­taa her­käs­ti unoh­taa Ju­ma­lan hy­vyy­den ja­ka­ja­na ja on­nen an­ta­ja­na (Ps. 23:6).

Ih­mi­sen it­se­kes­kei­syys voi joh­taa ek­sy­mi­seen Tai­vaan Isän osoit­ta­mal­ta po­lul­ta. Psal­min kir­joit­ta­ja to­te­aa, kuin­ka Ju­ma­la on lau­pi­as ja pyy­tää, et­tei tämä muis­tai­si syn­te­jä ja pa­ho­ja te­ko­ja, joi­ta ih­mi­sel­le tu­lee elä­mäs­sä. Voi käy­dä niin, et­tä omaa­tun­toa haa­voit­ta­nut asia vai­vaa miel­tä pit­kään. Ju­ma­la pi­tää meis­tä huo­len täl­lai­ses­sä­kin ti­lan­tees­sa. Ju­ma­lal­la on oma ai­kan­sa ja ka­tu­va saa ko­kea ar­mon koh­dal­laan.

Raa­mat­tu ker­too Daa­vi­dis­ta, kuin­ka hän oli myös ko­ke­nut iso­ja asi­oi­ta ja syn­ti oli tart­tu­nut. Psal­mis­sa hän pyy­tää, et­tä Ju­ma­la osoit­tai­si hä­nel­le tien­sä ja oh­jai­si to­tuu­teen­sa (Ps. 25:4–5). Ih­mi­nen epä­täy­del­li­syy­des­sään voi har­hau­tua eri tiel­le, kuin Ju­ma­la on tar­koit­ta­nut. Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja ko­et­taa myös kai­kin kei­noin saa­da ih­mi­sen pois Ju­ma­lan yh­tey­des­tä.

Daa­vid pyy­tää myös, et­tei Ju­ma­la muis­tai­si ker­ty­nei­tä syn­te­jä, vaan oli­si oi­ke­a­mie­li­nen ja opet­tai­si mei­tä (Ps. 25:6–9). Lan­gen­neel­le Ju­ma­la lä­het­tää apun­sa ja kut­suu ih­mis­tä pa­ran­nuk­seen. Jee­sus ke­hot­taa lan­gen­nei­ta seu­raa­jak­seen. (Mark. 2:1–12.)

Je­re­mia ku­vaa kau­niis­ti nii­tä lu­pauk­sia, mitä Her­ra an­toi pak­ko­siir­to­lai­suu­des­sa ole­val­le Is­ra­e­lin kan­sal­le: ”Minä an­nan teil­le tu­le­vai­suu­den ja toi­von” (Jer. 29:11–13). On loh­dul­lis­ta us­koa ja tur­va­ta Ju­ma­lan voi­maan, joka on mei­dän jo­kai­sen koh­dal­le an­net­tu. Sen saa ot­taa vas­taan yk­sin­ker­tai­sel­la lap­sen us­kol­la (Kol. 1:13–14). Hyvä on yh­tyä Paa­va­lin ke­ho­tuk­seen tes­sa­lo­ni­ka­lai­sil­le: ”Iloit­kaa ai­na. Ru­koil­kaa lak­kaa­mat­ta. Kiit­tä­kää kai­kes­ta.” (1.Tess. 5:16–18.)

21.11.2024

Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua. Ps. 130:6

Viikon kysymys