JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Uskon ja epäuskon taistelussa

Matkaevääksi
2.10.2024 10.00

Juttua muokattu:

30.9. 12:51
2024093012512320241002100000

A.-L.S.

A.-L.S.

Ris­to Ala­kärp­pä

Ih­mi­nen tar­vit­see luot­ta­mus­ta ja us­koa, jot­ta voi­si op­pia elä­mään mie­lek­kääs­ti. Kas­va­mi­nen ai­kui­sek­si on myös nöyr­ty­mis­tä men­nei­den su­ku­pol­vien ko­e­tel­tuun elä­män­tai­toon.

Ju­ma­lan kym­me­nes­sä käs­kys­sä isän ja äi­din kun­ni­oit­ta­mi­seen liit­tyy lu­paus me­nes­tyk­ses­tä (2. Moos. 20; Ef. 6). Myös tie­tä­mi­seen liit­tyy us­koa ja luot­ta­mus­ta. Erään an­tii­kin mää­ri­tel­män mu­kaan tie­to on hy­vin pe­rus­tel­tu tosi us­ko­mus.

Syn­tiin­lan­kee­muk­ses­sa ih­mi­sen yh­teys ole­mas­sa­o­lon­sa pe­rus­tei­siin, Ju­ma­laan ja toi­siin ih­mi­siin, järk­kyi. Yl­pey­des­sään ih­mi­nen hel­pos­ti luot­taa omaan ym­mär­ryk­seen­sä enem­män kuin Ju­ma­laan ja hä­nen Sa­naan­sa. Ih­mi­nen ei kui­ten­kaan ole it­se­ään teh­nyt, ei­kä luo­dun aja­tus voi ol­la elä­män pe­rus­tus. Kris­ti­nus­kon mu­kaan Ju­ma­la loi maa­il­man Sa­nal­laan ja yl­lä­pi­tää sitä sen voi­mal­la (1. Moos. 1; Joh. 1). Sa­nal­laan hän loi mi­nut­kin ole­maan, en­nen kuin it­se olin sa­no­nut sa­naa­kaan.

On suu­ri lah­ja us­koa yk­sin­ker­tai­ses­ti Ju­ma­laan, joka on ikui­nen ja muut­tu­ma­ton, huo­leh­tii ke­don ku­kis­ta ja ih­mi­ses­tä­kin (Matt. 6). On iha­na, et­tä hän ei ole eh­dol­lis­ta­nut ole­mas­sa­o­lo­aan tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen va­raan, vaan us­ko tun­nis­taa hä­net luo­mis­te­ois­saan (ks. Room. 1). Kris­tuk­sen lu­nas­ta­mi­na lap­set­kin us­ko­vat, vaik­ka ei­vät osai­si sitä edes il­mais­ta (ks. Mark. 10).

Ju­ma­lan ole­mas­sa­o­lo, van­hurs­kaus ja laki voi­vat he­rät­tää ih­mi­sen. Ih­mi­sen sy­dä­meen voi syn­tyä hätä: oma van­hurs­kau­te­ni ei kes­tä Ju­ma­lan edes­sä. Olen syn­ti­nen ja ka­to­a­va. Sinä olet ikui­nen ja Pyhä. Kuin­ka mi­nun, syn­ti­sen, par­hain­kaan teko tai asen­ne voi­si kes­tää edes­sä­si? Kun Ju­ma­lan täy­del­li­nen van­hurs­kaus kir­kas­tuu, ih­mi­sel­le avau­tuu, et­tä hän ei voi it­se saa­da ai­kaan pe­las­ta­vaa us­koa. Se on Ju­ma­lan lah­ja (Ef. 2).

Erä­maa­va­el­luk­sel­la van­hurs­kas Ju­ma­la ran­kai­si is­ra­e­li­lais­ten na­pi­nan lä­het­tä­mäl­lä kan­san kes­kuu­teen myrk­ky­käär­mei­tä. Kan­sa ta­ju­si ereh­ty­neen­sä, ja pyy­si Moo­ses­ta ru­koi­le­maan ar­moa. Sama van­hurs­kas Ju­ma­la rak­kau­des­saan hel­tyi. Hän lu­pa­si pe­las­taa kan­san­sa käär­mei­den pu­re­mis­ta, jos he kat­so­vat Moo­sek­sen prons­sis­ta te­ke­mää käär­met­tä, joka oli nos­tet­tu tan­gon pää­hän (4. Moos. 21). Tä­hän vii­ta­ten Jee­sus sa­noi Ni­ko­de­muk­sel­le: ”Niin kuin Moo­ses au­ti­o­maas­sa nos­ti käär­meen kor­ke­al­le, niin on myös Ih­mi­sen Poi­ka ko­ro­tet­ta­va, jot­ta jo­kai­nen, joka us­koo hä­neen, sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män” (Joh. 3).

Pe­las­ta­van us­kon sa­lai­suus on kä­sit­tä­mä­tön Ju­ma­lan rak­kaus Kris­tuk­ses­sa. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mis­sa Kris­tus it­se syn­nyt­tää us­kon tä­hän ar­moon ja yl­lä­pi­tää sitä Hen­gel­lään. Prons­si­käär­mees­sä ja ris­tis­sä sil­miem­me eteen piir­re­tään sa­ma­nai­kai­ses­ti van­hurs­kaan Ju­ma­lan täy­del­li­nen rak­kaus ja muut­tu­ma­ton py­hyys; so­vin­to ih­mis­ten kans­sa. Sy­dä­meen syt­tyy ilo täy­des­tä ar­mos­ta ja py­hyy­den tun­to. Us­kon­kil­voi­tus el­pyy Ju­ma­lan ar­mos­ta.