Yh­teis­kun­nas­sam­me on vii­me vuo­si­na kes­kus­tel­tu sii­tä, mikä eri ti­lan­teis­sa on oi­kein ja mikä vää­rin. On poh­dit­tu muun mu­as­sa avi­o­liit­toa, abort­tia ja eu­ta­na­si­aa kos­ke­via nä­kö­kul­mia. Kes­kus­te­luis­sa on kuul­tu hy­vin eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä, mut­ta va­li­tet­ta­van usein pe­rin­tei­nen, Raa­mat­tuun pe­rus­tu­va ope­tus on unoh­det­tu lä­hes tyys­tin.

Ju­ma­lan sa­naan si­tou­tu­neel­le ih­mi­sel­le vas­tauk­set edel­lä mai­nit­tui­hin ja mo­niin mui­hin ky­sy­myk­siin löy­ty­vät Raa­ma­tus­ta. Avi­o­liit­to on mie­hen ja nai­sen eli­ni­käi­nen liit­to, ja Ju­ma­la on kai­ken luo­ja, jol­la on yk­sin val­ta päät­tää ih­mi­sen syn­ty­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta.

Ju­ma­la on il­moit­ta­nut ih­mi­sil­le juu­ri sa­nas­saan, mikä on oi­kein ja mikä vää­rin. Hä­nen pyhä tah­ton­sa tuli ih­mis­ten tiet­tä­väk­si kym­me­nen käs­kyn lais­sa, jon­ka Jee­sus tii­vis­ti rak­kau­den kak­sois­käs­kyyn: ra­kas­ta Ju­ma­laa yli kai­ken ja lä­him­mäis­tä­si niin kuin it­se­ä­si (Matt. 22:34–40).

Ju­ma­la on an­ta­nut jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le syn­ty­mä­lah­ja­na oman­tun­non, jos­sa kuu­luu Py­hän Hen­gen kaut­ta Ju­ma­lan ää­ni. Ju­ma­lan lap­sen oma­tun­to on si­dot­tu Ju­ma­lan sa­naan, jon­ka Ju­ma­la on il­moit­ta­nut py­häs­sä Raa­ma­tus­sa ja jota hän avaa Py­hän Hen­gen kaut­ta seu­ra­kun­nas­saan. Ju­ma­lan sa­nal­la hoi­det­tu oma­tun­to va­roit­taa syn­nis­tä ja oh­jaa oi­ke­aan. Näin Ju­ma­la hoi­taa ja kan­taa lap­si­aan seu­ra­kun­tan­sa yh­tey­des­sä koh­ti tai­vas­ta.

Jos ih­mi­nen jou­tuu syn­nin vuok­si epä­us­koon ja pois Ju­ma­lan lap­sen osas­ta, Ju­ma­la kut­suu hän­tä ta­kai­sin val­ta­kun­taan­sa ja he­rät­te­lee hä­nen omaa­tun­to­aan la­kin­sa kaut­ta. Us­kos­sa säi­ly­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää vaa­lia oman­tun­non puh­taut­ta. Apos­to­li Paa­va­li to­te­si maa­her­ran edes­sä: ”Teen kaik­ke­ni, et­tä mi­nul­la ai­na oli­si puh­das oma­tun­to Ju­ma­lan ja ih­mis­ten edes­sä” (Ap. t. 24:16).

Us­ko­ne­lä­män hoi­ta­mi­nen mer­kit­see sa­mal­la myös oman­tun­non hoi­ta­mis­ta. Us­ko­ne­lä­män hoi­ta­mi­sek­si Ju­ma­la on an­ta­nut meil­le sa­nan­sa ohel­la eh­tool­li­sen, ru­kouk­sen, kris­tit­ty­jen kes­ki­näi­sen yh­tey­den ja ri­pin. Ih­mi­sen pe­las­tu­mi­nen ei ole kui­ten­kaan riip­pu­vai­nen sii­tä, mi­ten hy­vin hän on on­nis­tu­nut oman­tun­ton­sa hoi­ta­mi­ses­sa. Paa­va­li to­te­si, et­tä hä­nel­lä ei ole mi­tään tun­nol­laan, mut­ta hän­tä ei sen pe­rus­teel­la ole van­hurs­kau­tet­tu (1. Kor. 4:4). Pe­las­tum­me yk­sin us­kos­ta, yk­sin ar­mos­ta, Kris­tuk­sen an­si­on täh­den.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 18.1.2017