JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Juurinystyröitä ja noidanlukkoja

Nykyiset blogit
6.7.2025 6.00

Juttua muokattu:

6.7. 11:18
2025070611184620250706060000
Katsokaa kedon kukkia!

Katsokaa kedon kukkia!

Pauli Mutanen

Katsokaa kedon kukkia!

Katsokaa kedon kukkia!

Pauli Mutanen

Lo­ka­kuus­sa vuon­na 2000 kai­vin­ko­ne möy­ri ja myl­lä­si Kas­ke­lan rin­teel­lä – ton­til­lem­me teh­tiin tie­tä uut­ta ta­loa var­ten. Sa­maan ai­kaan kes­ki­tyin re­pi­mään puun­tai­mia juu­ri­neen ylä­rin­teen nii­tyl­lä. Vaik­ka kai­vin­ko­neen kul­jet­ta­jan mie­les­tä isän­nän toi­min­ta oli täy­sin kä­sit­tä­mä­tön­tä, tein kui­ten­kin tär­ke­ää en­nak­ko­työ­tä tu­le­val­le ym­pä­ris­töl­lem­me. Tar­koi­tuk­se­na oli ni­mit­täin rai­va­ta ve­sa­koi­tu­nut niit­ty kuk­ka­ke­toa var­ten.

Olim­me pit­kään et­si­neet Ka­jaa­nin ym­pä­ris­tös­tä tont­tia, joka täyt­täi­si kaik­ki haa­veem­me: vaa­ran­rin­ne, jär­vi­mai­se­ma ja kuk­ka­ke­dot. Pit­kän et­si­mi­sen jäl­keen tont­ti löy­tyi­kin lo­pul­ta Pal­ta­mon Mies­lah­des­ta, ai­van vai­mo­ni mum­mo­lan lä­het­ty­vil­tä. Os­ta­mam­me Kas­ke­la-ni­mi­nen met­sä­ti­la oli saa­nut ni­men­sä sii­tä, et­tä sen rin­teil­lä oli pol­tet­tu ky­län vii­mei­nen kas­ki 1900-lu­vun alus­sa. Van­has­ta vil­je­lys­tä muis­tut­ti­vat sen rin­tei­den veh­maat kas­ki­koi­vi­kot, kuk­ki­vat ahot ja san­kat kuu­si­kot. Suu­rek­si ilok­sem­me ton­tin ylä­o­saan oli jää­nyt jäl­jel­le niit­ty, jos­sa ve­sa­kon se­as­sa sin­nit­te­li mo­nen­lai­sia niit­ty­kas­ve­ja, ku­ten päi­vän­kak­ka­roi­ta ja kis­san­kel­lo­ja.

Perinneaidat ympäröivät Kaskelan ketoja.

Perinneaidat ympäröivät Kaskelan ketoja.

Pauli Mutanen

Nii­tyn isoim­mat pa­jut ja koi­vut kaa­doin moot­to­ri­sa­hal­la, mut­ta le­pät oli re­vit­tä­vä juu­ri­neen pois. Syy­nä oli se, et­tä le­pän juu­ri­nys­ty­röis­sä elä­vät bak­tee­rit tuot­ta­vat typ­peä, joka re­he­vöit­tää niit­ty­jä vä­hen­tä­en kuk­ka­kas­vien mää­rää. Al­ku­vai­hees­sa nii­tyl­lä kas­voi­kin kor­ke­aa ruo­hos­toa, ku­ten mai­to­hors­maa, me­si­an­ger­voa ja nok­kos­ta. Seu­raa­va vai­he koit­ti ke­säl­lä 2001, jol­loin kas­vil­li­suus nii­tet­tiin vii­kat­teel­la. Sa­mal­la leik­kuu­jä­te vie­tiin pois, jot­ta re­he­vyyt­tä saa­tai­siin vä­hen­net­tyä. Jo muu­ta­man vuo­den jäl­keen al­koi nä­kyä tu­lok­sia: päi­vän­kak­ka­rat ja kis­san­kel­lot val­ta­si­vat uu­sia alu­ei­ta, ja kor­ke­a­var­ti­set niit­ty­kas­vit al­koi­vat eh­tyä.

Kai­kis­ta paah­tei­sim­piin ym­pä­ris­töi­hin al­koi vuo­sien saa­tos­sa muo­dos­tua ke­to­ja, jois­sa kas­voi run­saas­ti aho­man­sik­kaa, päi­vän­kak­ka­roi­ta, kis­san­kel­lo­ja, aho­jäk­kä­rää ja eri­lai­sia tä­dyk­kei­tä. Kun keto puh­ke­si hei­nä­kuus­sa kuk­ki­maan kau­nii­na kuk­ka­me­re­nä, se ihas­tut­ti ja häm­mäs­tyt­ti kaik­kia. Myös lap­sil­le keto oli ym­pä­ris­tö, jos­sa he usein kir­ma­si­vat kuk­kien kes­kel­lä ja op­pi­vat sa­mal­la tun­te­maan sen ri­kas­ta kas­vi­la­jis­toa.

Ke­säl­lä 2010 Kas­ke­laan otet­tiin lam­pai­ta, ja sa­mal­la lä­his­tön met­siä ja nii­tyt muu­tet­tiin lam­mas­lai­tu­mik­si ja ha­ka­maik­si. Aloim­me kui­vat­taa hei­nää pit­kä­tap­pi­sil­la sei­päil­lä eli kär­väil­lä lam­pai­den tal­vi­ra­vin­nok­si. Vuo­sien 2013 ja 2014 ai­ka­na to­teu­tui suu­ri haa­veem­me, kun ta­lon ym­pä­ris­töön pys­ty­tet­tiin sa­to­jen met­rien mit­tai­nen pe­rin­ne­ai­ta. Lam­pai­den lai­dun­nuk­sen tu­lok­se­na Kas­ke­lan ym­pä­ris­töön al­koi muo­dos­tua kieh­to­via luon­to­ym­pä­ris­tö­jä: kui­via ke­to­ja, kos­tei­ta rin­ne­niit­ty­jä, koi­vik­ko­a­ho­ja ja kuu­si­lai­tu­mia.

Keto heinäkuussa valtavana kukkamerenä.

Keto heinäkuussa valtavana kukkamerenä.

Mika Mutanen

Suu­rin toi­vee­ni oli saa­da nii­tyil­le jos­kus myös suo­sik­ki­kas­ve­ja­ni noi­dan­luk­ko­ja. Lu­pa­sin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten lap­sil­le palk­ki­on jo­kai­ses­ta noi­dan­lu­kos­ta, jon­ka he löy­tä­vät Kas­ke­lan ton­til­ta. Lap­set oli­vat niin te­hok­kai­ta et­si­jöi­tä, et­tä he no­pe­as­ti löy­si­vät en­sim­mäi­set ke­to­noi­dan­lu­kot. Lo­pul­ta nii­tyil­tä löy­tyi kym­me­nit­täin näi­tä sa­la­pe­räi­siä iti­ö­kas­ve­ja, joi­den ole­mas­sa­o­los­ta har­va tie­tää. On odo­tet­ta­vis­sa, et­tä kui­vim­mil­le rin­teil­le ja kal­li­oi­den reu­noil­le al­kaa il­mes­tyä vä­hi­tel­len myös mui­ta noi­dan­luk­ko­la­je­ja, ja niis­tä olen lu­van­nut löy­tä­jil­le vie­lä suu­rem­man kor­vauk­sen. Tul­kaa­han et­si­mään!

Jos­sain vai­hees­sa saim­me Kas­ke­laan vie­raak­si luon­toih­mi­siä. Ton­til­tam­me löy­tyi har­vi­nai­sia kas­ve­ja, hyön­tei­siä ja lin­tu­ja niin, et­tä mei­tä pyy­det­tiin mu­kaan eri­lai­siin suo­je­lu­hank­kei­siin. Nii­den tu­el­la saim­me uu­sit­tua lam­ma­sai­to­ja ja ra­ken­sim­me pa­rem­pia ti­lo­ja lam­pail­le. Kas­ke­laan is­tu­tet­tiin yli 15 vuot­ta sit­ten myös ää­rim­mäi­sen uha­na­lais­ta api­la­kir­jo­kää­ri­äis­tä, jon­ka vii­mei­nen luon­non­va­rai­nen esiin­ty­mä Suo­mes­sa on Ro­va­nie­men Sie­ri­läs­sä. Yl­lät­tä­en tämä pie­ni per­hos­la­ji on al­ka­nut me­nes­tyä ja li­sään­tyä Kas­ke­las­sa.

Vaaksanmittaisen noidanlukon lehdet ovat kuin sepän takomia avaimia.

Vaaksanmittaisen noidanlukon lehdet ovat kuin sepän takomia avaimia.

Mika Mutanen

Ny­ky­ään Kas­ke­la on mo­ni­puo­li­nen luon­to- ja lai­du­nym­pä­ris­tö. Avoi­mil­la nii­tyil­lä ja ma­ta­la­kas­vui­sil­la ke­doil­la on mu­ka­va kul­kea ja nii­den kuk­ka­mer­ta on ke­säl­lä my­kis­tä­vää tark­kail­la. On ih­meel­lis­tä, mi­ten 25 vuot­ta sit­ten te­ke­mäm­me haa­veet pi­ha­ym­pä­ris­tös­tä ovat to­teu­tu­neet, mis­tä olem­me suun­nat­to­man on­nel­li­sia.

Nii­tyt, ke­dot, ruo­ho ja ku­kat ovat pal­jon esil­lä myös Raa­ma­tus­sa sekä Van­han et­tä Uu­den tes­ta­men­tin puo­lel­la. Näi­tä sa­no­ja käy­te­tään usein ver­taus­ku­val­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Sil­loin nii­tyt mer­kit­se­vät paik­kaa, jot­ka ovat Ju­ma­lan rau­han, lu­pauk­sen ja siu­nauk­sen tyys­si­jo­ja. Pai­menp­sal­mis­saan Daa­vid ku­vaa Ju­ma­lan huo­len­pi­toa näin: "Hän vie mi­nut vih­reil­le nii­tyil­le, hän joh­taa mi­nut vet­ten ää­reen, siel­lä saan le­vä­tä" (Ps.23:2).

He­se­kie­lin pu­hut­te­le­vas­sa lam­mas­ver­tauk­ses­sa Ju­ma­la lu­paa it­se tul­la kait­se­maan lam­pai­taan, joi­ta ovat Is­ra­e­lin pai­me­net koh­del­leet kal­toin. Koko luku 34 on kau­nis­ta pro­fe­ti­aa Her­ran pal­ve­li­jas­ta, hy­väs­tä pai­me­nes­ta, joka vie har­hai­le­vat lam­paat vih­reil­le ke­doil­le ja re­he­vil­le lai­dun­mail­le. Luku päät­tyy sy­käh­dyt­tä­väs­ti: "Te, ih­mi­set, olet­te mi­nun lam­paa­ni, mi­nun lai­tu­me­ni lam­paat. Minä olen tei­dän Ju­ma­lan­ne. Näin sa­noo Her­ra Ju­ma­la." (Hes. 34:31.)

Vuo­si­kym­me­niä sit­ten erääl­tä pu­hu­jal­ta oli ky­syt­ty, mitä hän nä­kee pal­vel­les­saan su­vi­seu­rois­sa. Kun hän nou­si pu­hu­maan, hän sa­noi: ”Minä näen hei­nää!” Hän näki siis ih­mis­me­ren, jos­sa pi­sin­kin elä­mä on kuin käm­me­nen le­veys tai ei mi­tään. Ih­mis­tä ver­ra­taan Raa­ma­tus­sa ke­don ruo­hoon: "Ih­mi­sen eli­nai­ka on niin kuin ruo­hon: kuin ke­don kuk­ka hän ku­kois­taa, ja kun tuu­li käy yli, ei hän­tä enää ole ei­kä hä­nen asuin­si­jan­sa hän­tä tun­ne" (Ps.103:15–16).

Jee­sus pu­hui kuu­li­joil­leen nii­tyis­tä, lam­pais­ta ja ke­don ku­kis­ta. Pi­tä­es­sään pu­het­ta kan­san­jou­kol­le hän sei­soi vuo­ren rin­teel­lä, jos­sa tu­han­net ke­sä­ku­kat kuk­ki­vat ja tai­vaan lin­nut lau­le­li­vat. Jee­sus ha­lu­si loh­dut­taa mo­nien huo­lien ja mur­hei­den pai­na­mia ih­mi­siä tun­ne­tul­la ja kau­niil­la ta­val­la: "Mitä te vaa­te­tuk­ses­ta huo­leh­dit­te! Kat­so­kaa ke­don kuk­kia, kuin­ka ne nou­se­vat maas­ta: ei­vät ne näe vai­vaa ei­vät­kä keh­rää. Minä sa­non teil­le: edes Sa­lo­mo kai­kes­sa lois­tos­saan ei ol­lut niin vaa­te­tet­tu kuin mikä ta­han­sa niis­tä. Kun Ju­ma­la näin pu­kee ke­don ruo­hon, joka tä­nään kas­vaa ja huo­men­na jou­tuu uu­niin, niin tot­ta­han hän teis­tä huo­leh­tii, te vä­hä­us­koi­set!" (Matt. 6:28–30.)

Vi­de­on Kas­ke­lan ke­dos­ta hei­nä­kuul­ta 2024 voit kat­soa Yo­u­tu­bes­ta.

MikaMutanen
Olen Oulussa syntynyt, Rovaniemellä kasvanut, Kajaanissa opiskellut ja Paltamoon kodin rakentanut opettaja ja yhdeksän lapsen isä. Asun vaimoni ja kahden nuorimman lapsen kanssa Mieslahden Kaskelassa, jossa on poltettu kylän viimeinen kaski 1900-luvun alussa. Täällä on kaikki mitä tarvitsen: perhe, kukkaniityt, perinneaidat, lampola, halkorante, kuusikkovaarat ja Oulujärven siintävät selät. Palautetta blogeista: mika.mutanen(a)gmail.com
6.7.2025

Jeesus sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’” Matt. 9:12–13

Viikon kysymys