Jou­lua edel­tä­vä ai­ka tar­jo­aa rau­hal­li­sia ta­pah­tu­mia jou­lun kau­pal­li­suu­den kes­kel­le. Kirk­ko­jen kau­neim­mat jou­lu­lau­lut, rau­ha­nyh­dis­tys­ten jou­lu­juh­lat, mu­siik­ki- ja muut ti­lai­suu­det kut­su­vat py­säh­ty­mään jou­lu­val­mis­te­lu­jen kes­kel­lä. Juh­la­val­mis­te­lut ja juh­lan odo­tus ovat osa juh­laa, jo­ten jo en­nak­koon on hyvä py­säh­tyä jou­lun sa­no­man ää­rel­le. Jou­lu­mu­siik­ki ja Ju­ma­lan sana muis­tut­ta­vat jou­lun hen­gel­li­sen si­säl­lön tär­key­des­tä ver­rat­tu­na sen ul­koi­siin puit­tei­siin.

Myös rau­ha­nyh­dis­tys­ten toi­min­nas­sa juh­la-ajat nä­ky­vät eri­lais­ten ti­lai­suuk­sien jär­jes­tä­mi­se­nä. Yh­tei­set ko­koon­tu­mi­set tuo­vat iloa, ra­ken­ta­vat yh­teyt­tä ja ruok­ki­vat us­koa. Jo­kai­nen ti­lai­suus vaa­tii suun­nit­te­lua ja tal­koo­työ­tä niin oh­jel­man, tar­joi­lun kuin ti­lo­jen käy­tön suh­teen. Mi­kä­li ti­lai­suuk­sia jär­jes­te­tään pal­jon, voi tämä osal­taan ol­la li­sää­mäs­sä kii­reen tun­tua, vä­sy­mys­tä ja tur­hau­tu­mis­ta juh­lan edel­lä. Tär­ke­ää on, et­tä te­ke­mi­ses­sä säi­lyy va­paus ja koh­tuul­li­suus si­ten, et­tä vas­tuut ja­kau­tu­vat mah­dol­li­sim­man mo­nel­le ei­kä ku­kaan väsy teh­tä­vien­sä vuok­si.

Niin juh­la-ai­koi­na kuin muul­loin­kin rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­taa on tar­peel­lis­ta tar­kas­tel­la yh­dis­tyk­sen pe­rus­teh­tä­väs­tä kä­sin. Rau­ha­nyh­dis­tys­ten sään­nöis­sä to­de­taan, et­tä ”yh­dis­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on he­rät­tää ja el­vyt­tää kris­til­lis­tä us­ko­ne­lä­mää sekä edis­tää ih­mis­ten kes­kuu­des­sa kris­til­lis­si­veel­li­siä elä­män­ta­po­ja, rait­tiut­ta ja isän­maal­lis­ta miel­tä.” Tar­koi­tuk­sen to­teut­ta­mi­sek­si yh­dis­tys jär­jes­tää har­taus­seu­ro­ja. Seu­rat tär­keim­pä­nä toi­min­ta­muo­to­na pal­ve­le­vat kai­ke­ni­käi­siä.

Myös muu toi­min­ta, joka tu­kee us­ko­ne­lä­mää, nou­see yh­dis­tys­ten pe­rus­teh­tä­väs­tä. Erääs­sä rau­ha­nyh­dis­tyk­ses­sä kes­kus­tel­tiin toi­veis­ta jär­jes­tää toi­min­taa, joka ei suo­ra­nai­ses­ti liit­ty­nyt yh­dis­tyk­sen pe­rus­teh­tä­vään eli Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­le ko­koon­tu­mi­seen. Eräs van­hem­pi veli, joka oma­si lem­pe­än ja hu­mo­ris­ti­sen luon­teen, ky­syin omas­sa pu­heen­vuo­ros­saan: ”Tuo­ta, tuo­ta, jää­kös meil­le sit­ten ol­len­kaan ai­kaa us­koa?” On hyvä muis­taa, et­tä esi­mer­kik­si hy­viin har­ras­tuk­siin voi ko­koon­tua us­ko­vai­si­na yh­des­sä, il­man et­tä nii­den tar­vit­si­si ol­la rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­taa.