Teks­ti: Mi­ka­el Luo­ma

Kuva: Rit­va Luo­ma

Olen Mi­ka­el Luo­ma Lap­pa­jär­vel­tä. Mi­nul­la on vai­mo ja kuu­si las­ta. Li­säk­si meil­lä on met­säs­tys­koi­ria.

Olen opis­kel­lut Hel­sin­gin yli­o­pis­tol­la riis­ta­e­läin­tie­det­tä sekä Jo­en­suun yli­o­pis­tol­la bi­o­lo­gi­aa. Olen nyt ol­lut Suo­men riis­ta­kes­kuk­sel­la töis­sä 11 vuot­ta. Sitä en­nen olen työs­ken­nel­lyt lu­ki­on leh­to­ri­na ja tut­ki­ja­na.

Työ­ni on hal­lin­nol­lis­ta työ­tä toi­mis­tos­sa, jo­ten va­paa-ai­ka­na olen pal­jon luon­nos­sa. Per­heem­me har­ras­taa met­säs­tys­tä, ka­las­tus­ta, mar­jas­tus­ta ja ret­kei­lyä.

Työ­pai­kal­la val­mis­te­lim­me juu­ri maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­öl­le esi­tyk­sen met­sä­han­hen ja me­ri­han­hen met­säs­tyk­ses­tä en­si syk­syk­si. Nyt kä­sil­lä on kar­hun kan­nan­hoi­dol­lis­ten poik­keus­lu­pien ja hir­ven­pyyn­ti­lu­pien kä­sit­te­ly en­si syk­syk­si. Al­ku­ke­sä on lu­pa­hal­lin­nos­sa kii­reis­tä ai­kaa, jot­ta lu­vat saa­daan syk­syk­si myön­net­tyä.

Huip­pu­vuo­sis­ta aal­lon­poh­jaan

Työs­sä­ni vas­taan Kes­tä­vän met­säs­tyk­sen osap­ro­ses­sis­ta. Se on tär­keä teh­tä­vä, kos­ka se on riis­tan hyö­dyn­tä­mi­sen ydin­tä. Suun­nit­te­lem­me, kuin­ka pal­jon jo­tain riis­ta­la­jia voi­daan Suo­mes­sa met­säs­tää, et­tä sen kan­ta py­syy ha­lu­tul­la ta­sol­la. Kes­tä­väs­sä met­säs­tyk­ses­sä hyö­dyn­ne­tään la­jin tuot­to, mut­ta ei vaa­ran­ne­ta la­jin kan­nan ko­koa.

Hyvä esi­merk­ki on met­sä­ka­na­lin­tu­jen hyö­dyn­tä­mi­nen. Ke­vääl­lä kuo­riu­tu­vis­ta met­son poi­ka­sis­ta vain yk­si kym­me­nes­tä sel­viy­tyy vuo­den ikäi­sek­si. Pe­dot, ku­ten ket­tu ja huuh­ka­ja hyö­dyn­tä­vät met­son poi­ka­sia ra­vin­to­na, osa poi­ka­sis­ta kuo­lee näl­kiin­ty­mi­sen kaut­ta tal­ven kyl­myy­teen, osa lois­tau­tei­hin. Syk­syl­lä met­son poi­ka­sia on vie­lä pal­jon hen­gis­sä, ja met­säs­tä­jä voi met­säs­tää met­so­ja per­heen ra­vin­nok­si. Suu­rin osa poi­ka­sis­ta kuo­li­si joka ta­pauk­ses­sa, met­säs­tet­tiin nii­tä tai ei.

Met­so­kan­ta vaih­te­lee vuo­sit­tain. Lop­pu­ke­säl­lä teh­dään ym­pä­ri Suo­men maas­to­las­ken­nat, joil­la ke­rä­tään tie­toa kan­nan suu­ruu­des­ta. Met­sol­la on seit­se­män vuo­den syk­li­nen kan­nan­vaih­te­lu, jos­sa vuo­rot­te­le­vat huip­pu­vuo­det ja aal­lon­poh­ja­vuo­det. Kun lin­tu­ja on pal­jon, sää­de­tään ase­tuk­sel­la pit­kä met­säs­ty­sai­ka. Kun lin­tu­ja on vä­hän, sää­de­tään ly­hyt met­säs­ty­sai­ka, jol­loin met­so­saa­lis jää pie­nek­si. Näin te­ho­kas ja tuo­ree­seen riis­ta­tie­toon pe­rus­tu­vaa sää­te­ly­jär­jes­tel­mä on maa­il­man­laa­jui­ses­ti ai­nut­laa­tui­nen.

Suo­mi on tien­näyt­tä­jä

Ju­ma­la on aset­ta­nut ih­mi­sen vil­je­le­mään ja var­je­le­maan luon­toa. Näen, et­tä oma työ­ni on osal­taan mo­lem­pia.

Vil­je­le­mis­teh­tä­vä an­taa ih­mi­sel­le val­tuu­det hyö­dyn­tää luon­toa elä­mi­seen. Met­säs­tyk­ses­sä kes­keis­tä luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mis­tä ovat luon­non tar­jo­a­mat vir­kis­ty­sar­vot. Tuo­reim­man ky­se­ly­tut­ki­muk­sen mu­kaan hir­ven­met­säs­tä­jil­le tär­keim­piä met­säs­ty­sar­vo­ja oli­vat yh­tei­söl­li­syys ja luon­to­e­lä­myk­sis­tä, hil­jai­suu­des­ta ja rau­hal­li­suu­des­ta naut­ti­mi­nen.

Ju­ma­lan an­ta­ma var­je­le­mis­teh­tä­vä vas­tuut­taa sii­hen, et­tem­me va­hin­goi­ta tai ra­si­ta luon­toa tar­peet­to­mas­ti. Var­jel­laan, et­tä eläin­kan­nat säi­ly­vät elin­kel­poi­si­na ja ha­lu­tun suu­rui­si­na.

Suo­ma­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa on luon­non­va­roi­hin liit­ty­vä kor­ke­a­laa­tui­nen tut­ki­mus, joka tuot­taa tie­toa luon­non toi­min­nas­ta. Tätä hyö­dyn­tä­mäl­lä voim­me niin var­jel­la kuin vil­jel­lä luon­toa tai­ta­vas­ti. Li­säk­si Suo­mes­sa on vah­va in­no­va­tii­vi­suus ja tek­no­lo­gi­nen osaa­mi­nen. Ajat­te­len, et­tä Suo­mi on ja pys­tyy tu­le­vai­suu­des­sa­kin ole­maan maa­il­man­laa­jui­ses­ti tien­näyt­tä­jä luon­non­va­ro­jen kes­tä­väs­sä ja eet­ti­ses­sä hyö­dyn­tä­mi­ses­sä.

Jo­kai­nen voi vai­kut­taa

Var­je­le­mis­teh­tä­vä kuu­luu yh­teis­kun­nal­li­sen ta­son li­säk­si jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le. Pie­nil­lä toi­mil­la ja va­lin­noil­la on mer­ki­tys­tä kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen edis­tä­mi­ses­sä. Lä­hi­ruo­kaa suo­si­mal­la voi sääs­tää luon­non­va­ro­ja, jät­teet la­jit­te­le­mal­la voi vai­kut­taa sii­hen, pää­tyy­kö jäte kier­rä­tyk­sen kaut­ta uu­dek­si tuot­teek­si.

Luon­non­va­ro­jen käy­tös­tä käy­dään yh­teis­kun­nas­sa vil­kas­ta kes­kus­te­lua. Täs­sä yh­tey­des­sä on hyvä säi­lyt­tää myös us­kon nä­kö­kul­ma. Ju­ma­la on luo­nut luon­non meil­le hyö­dyn­net­tä­väk­si ja var­jel­ta­vak­si, se on lah­jaa.

Ju­ma­la on näh­nyt hy­väk­si, et­tä ih­mi­nen hyö­dyn­tää luon­toa. Sa­maan ai­kaan meil­lä on vas­tuu suo­jel­la ja hoi­taa sitä, jot­ta tu­le­vil­la su­ku­pol­vil­la oli­si sa­man­lai­set luon­non­va­rat käy­tet­tä­vis­sä kuin meil­lä on ol­lut.

Ju­ma­la on luo­nut koko luo­ma­kun­nan, ja luo­mis­työ jat­kuu yhä. Saam­me ihail­la sitä eri­tyi­ses­ti näin ke­vääl­lä, kun muut­to­lin­nut saa­pu­vat, ku­kat puh­ke­a­vat kuk­kaan ja kas­vit aloit­ta­vat kas­vun. Ju­ma­la on kaik­ki­val­ti­as: hän yl­lä­pi­tää elä­mää ja oh­jaa sii­nä ta­pah­tu­via muu­tok­sia.

Jut­tu on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­nai­suu­des­saan täl­lä vii­kol­la (21) il­mes­ty­nees­sä Päi­vä­mie­hes­sä.