Er­ja Tam­me­lin

Kun ki­vi­jär­ve­läis­tä An­ni Lep­päs­tä pyy­det­tiin seu­ra­sä­es­tä­jäk­si, hän kiel­täy­tyi en­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la.

– Ajat­te­lin, et­tä mi­nus­ta ei ole sii­hen, tai­dot ei­vät rii­tä. Toi­seen pyyn­töön vas­ta­sin myön­tä­väs­ti. Pää­tin, et­tä voin ai­na­kin yrit­tää. En­sim­mäi­nen ker­ta sä­es­tä­jä­nä jän­nit­ti tosi pal­jon, mut­ta kun sel­vi­sin en­sim­mäi­ses­tä lau­lus­ta, mie­tin, et­tä kyl­lä tämä täs­tä läh­tee me­ne­mään.

An­ni Lep­pä­nen on 15-vuo­ti­as yh­dek­säs­luok­ka­lai­nen ja on toi­mi­nut seu­ra­sä­es­tä­jä­nä jo pa­rin vuo­den ajan. Ki­vi­jär­vel­lä on py­rit­ty ma­dal­ta­maan nuor­ten sä­es­tä­jäk­si lu­pau­tu­mi­sen kyn­nys­tä si­ten, et­tä soit­ta­ja saa it­se va­li­ta lau­lut.

– Soi­tan enim­mäk­seen Sii­o­nin lau­lu­ja, jot­ka ovat it­sel­le tut­tu­ja ja joi­ta seu­ra­kan­sa osaa lau­laa. So­pi­van soit­to­tem­pon löy­dän par­hai­ten, kun lau­lan mie­les­sä­ni it­se mu­ka­na. Olen myös ky­sy­nyt soit­ta­mi­ses­ta pa­lau­tet­ta oman per­heen jä­se­nil­tä. Ihan pa­ras­ta sä­es­tä­jän teh­tä­väs­sä on, kun lau­le­taan niin ko­vaa, et­tä tun­tuu kuin kat­to ir­to­ai­si seu­ra­sa­lis­ta, Lep­pä­nen ku­vai­lee.

Ki­vi­jär­vi­set ovat in­nok­kai­ta lau­la­maan. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä jär­jes­te­tään lau­luil­lat pää­si­äi­sen, py­häin­päi­vän ja jou­lun ai­kaan. Sil­loin pai­kal­le tar­vi­taan kaik­ki sä­es­tä­jät.

Lep­pä­nen ker­too, et­tä Ki­vi­jär­vel­lä on pie­nek­si rau­ha­nyh­dis­tyk­sek­si mo­nen­lais­ta toi­min­taa tar­jol­la nuo­ril­le. Nu­pet eli nuor­ten per­jan­tait jär­jes­te­tään alu­eel­li­ses­ti Kan­non­kos­ken, Kin­nu­lan, Kyy­jär­ven ja Per­hon Rau­ha­nyh­dis­tys­ten kans­sa. Raa­mat­tu­luok­kaan ko­koon­nu­taan per­jan­tai-il­tai­sin, ja joi­ta­kin ker­to­ja vuo­des­sa jär­jes­te­tään myös il­ta­ky­liä joko ko­deis­sa tai toi­mi­ta­lol­la. Joka kol­mas vuo­si nuo­ret te­ke­vät yön yli kes­tä­vän ret­ken etääm­mäl­le ko­ti­kun­nas­ta.

An­ni Lep­pä­nen ke­hot­taa mui­ta­kin nuo­ria tart­tu­maan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen työ­teh­tä­viin. Keit­ti­ös­sä tar­vi­taan tis­kau­sa­pua, seu­rai­sän­nän apu­na voi kan­taa ko­leh­tia tai toi­mia ko­nei­den käyt­tä­jä­nä ja lait­taa lau­lu­jen sa­nat nä­ky­mään vi­de­o­ty­kil­lä val­ko­kan­kaal­le.

– Uu­det teh­tä­vät voi­vat jän­nit­tää, mut­ta kan­nat­taa eh­dot­to­mas­ti ko­keil­la. Jos teh­tä­vä tun­tuu mah­dot­to­mal­ta, niin sii­tä pää­see kyl­lä pois, Lep­pä­nen kan­nus­taa.

Ki­vi­jär­ven Rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä on jä­se­niä noin 90. Yh­dis­tys on pe­rus­tet­tu vuon­na 1935, ja toi­mi­ta­lo ra­ken­net­tu vuon­na 1991.

Haas­tat­te­lu on yk­si Päi­vä­mie­hen ta­ka­sivun Ko­ti­rau­ha­nyh­dis­tyk­se­ni-ju­tuis­ta. Se on jul­kais­tu leh­des­sä 4. jou­lu­kuu­ta.