H.H.
H.H.
Tuomas Taipale
Ihmisen oma vanhurskaus tai sääntöjen noudattaminen ei tuo pelastusta, vaan ainoastaan usko syntien anteeksiantamukseen avaa tien Jumalan yhteyteen.
Kesän aikana moni lienee ollut sukulaisen, läheisen tai ystävän häissä. Häävieraana on saanut iloita aviopuolisoiden yhteisestä rakkaudesta ja siitä, että heidät on liitetty yhteen Jumalan sanalla ja että heidän liitolleen on pyydetty ja luvattu Jumalan siunausta. Vihkimisen jälkeen on saatu nauttia läheisten järjestämästä ohjelmasta, Jumalan sanan armon ja rakkauden vakuutuksista sekä monenlaisista herkuista ruoka- ja kahvipöydästä.
Mitä paasto merkitsi?
Sunnuntain evankeliumiteksti kertoo, kuinka Jeesukselta tultiin kysymään, miksi hänen opetuslapsensa eivät noudata juutalaisten perinnettä paastota. Kirjoitettu laki (muun muassa 3. Moos. 16:29) velvoitti paastoamaan katumuksen merkiksi vain suurena sovituspäivänä. Jeesuksen opetuslapsia ei kuitenkaan syytetty tämän käskyn rikkomisesta, vaan siitä, että he poikkesivat hurskaasta tavasta.
Juutalaiset saattoivat paastota useasti vuodessa eri syistä, jopa kahtena päivänä viikossa. Paasto oli tunnettu katumuksen, surun ja epätoivon merkki, ja sitä voitiin viettää esimerkiksi suurien onnettomuuksien yhteydessä tai kun oli suurta pelkoa niistä.
Paastolla ja kärsimyksellä voitiin pyrkiä osoittamaan tai ansaitsemaan omaa kelvollisuuttaan Jumalan kasvojen edessä. Se oli lakivanhurskauteen liittyvä parannuksen tai synnin sovittamisen muoto tai vaatimus. Lakivanhurskaudella tarkoitetaan sitä, että ihminen yrittää kelvata Jumalalle omien hyvien tekojensa, sääntöjen noudattamisen tai oman hurskautensa avulla.
Ilolle ja surulle on aikansa
Jeesus vertasi vastauksessaan elämäänsä opetuslastensa kanssa hääjuhlaksi, ajaksi, kun hääpari iloitsee ja juhlii yhdessä häävieraiden kanssa (Ps. 118:24). Jeesus on sydämen suurin ilo, ilosanoma syntien anteeksiantamuksesta ja pääravinto elämän matkalle. Kun hän on opetuslastensa keskellä, heillä ei ole syytä paastota.
Jeesus kertoo myös siitä, että todellinen paaston aika tulee, kun ylkä on pois. Hän viittaa tällä taivaaseen menemiseensä ja siihen, että hänen inhimillinen poistumisensa opetuslasten keskuudesta tulee aiheuttamaan heille surua ja murhetta. Jäähyväispuheessaan Jeesus kertoo myös tästä: ”Te saatte itkeä ja valittaa – – Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi” (Joh.16:19–20).
Tekstikohdan voi nähdä myös viittauksena Jeesuksen ja Jumalan sanan poistumisesta juutalaisten keskuudesta tai kenen tahansa ihmisen sydämestä hänen luopuessaan uskosta. Se tuo itkua ja murhetta. Mutta tuska voi muuttua iloksi Pyhän Hengen voimasta, kun eksynyt saa uskoa omalle sydämelleen ilosanoman syntien anteeksiantamuksesta Jeesuksen nimessä ja veressä.
On luovuttava omista töistä
Jeesuksen opetus syventyy ajatukseen, ettei hän ole paikka vanhaan vaatteeseen vaan kokonaan uusi vaate. Jeesus ei ole myöskään lisäviiniä vanhoihin leileihin, vaan kokonaan uusi viini uusiin astioihin. Luther selittää tätä Jumalan sanan kohtaa: ”Paastonne ja koko parannuksenne ja vanhurskautenne on parannettava kokonaan uudella paastolla, parannuksella ja vanhurskaudella. Kaikki teidän omat työnne on heitettävä pois ja kaikki tehtävä uudeksi – – ei sovi lain vanhurskaus ja uskon vanhurskaus yhteen – –.” (Tohtori Martti Lutherin saarnoja ja selityksiä Suomen kirkon uusille evankeliumi-teksteille. SLEY, 1892. )
Omat työt ja ansioituminen Jumalan edessä eivät ole tie Jumalan yhteyteen. Ainut tie on lahjana sovintosaarnan kautta saatu uskon vanhurskaus. Se tekee ihmisen syyttömäksi ja puhtaaksi Jumalan edessä. Lahjana saadussa vanhurskauden vaatteessa saa kerran iloita taivaan hääjuhlassa.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Lasten heleää yhteislaulua Karjasillan kirkosta. Äänitteellä kuultavien tuttujen seuralaulujen teemana ovat Jeesuksen antama syli ja huolenpito sekä osallisuus Jumalan valtakunnassa.