Reeta Ylikoski
Reeta Ylikoski
Timo Liikanen
Profeettojen ennustuksissa on monia yksityiskohtia, jotka toteutuivat Jeesuksen elämässä.
Vuosittain julkaistavassa Yliopiston almanakassa on tammikuun ensimmäisen viikon yllä rukous: ”Anna oi Jeesus, rauha ja menestys!” Pyyntö sopii hyvin uudenvuodenpäivän kirkolliseen teemaan, joka on Jeesuksen nimessä.
Uudenvuodenpäivän evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen toiminnan alkuun liittyvästä tapahtumasta. Lapsuutensa kotikaupungin Nasaretin sijaan Jeesus asettui Kapernaumiin (Matt. 4:13).
Ennustuksen mukainen asuinpaikka
Jeesuksen elämäntapahtumissa pienilläkin yksityiskohdilla on tärkeä merkitys, erityisesti jos ne liittyvät Vanhan testamentin ennustuksiin. Tämän voi huomata eritoten hänen syntymäänsä ja kärsimystiehensä liittyvissä kertomuksissa.
Kapernaumin kaupunkiin asettautumisellakin on oma merkityksensä profeetta Jesajan ennustuksen toteutumisen näkökulmasta. Kaupunkihan sijaitsi järven rannalla Sebulonin ja Naftalin heimojen alueella. Jesajan kirjassa todetaan: ”Aikoinaan Herra vei kunnian Sebulonin ja Naftalin mailta. Mutta kerran hän taas palauttaa kunniaan Meren tien, Jordanin takaisen maan ja muukalaisten Galilean.” (Jes. 8:23.)
Israelin kuningas Pekahin hallituskaudella assyrialaiset olivat vallanneet Galilean ja Naftalin heimon maan, ja sen asukkaat oli siirretty Assyriaan (2. Kun 15:29). Jeesuksen asettuminen Kapernaumin kaupunkiin nähtiin profeetan ennustuksen täyttymyksenä, kun itse Jumalan poika oli alueen asukkaiden keskuudessa.
Valo loistaa pimeydessä
Matteuksen 4. luvussa viitataan edelleen Jesajan profetiaan, jota myös jouluna luetaan: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” (Jes. 9:1.)
Jeesuksessa maailmaan tuli todellinen valo. Vuoden pimeimmän ajan keskellä ymmärrämme pienenkin valon merkityksen. Maailmaan, jossa elämme, liitetään Jesajan sanojen mukaan pimeys ja kuoleman varjot.
Jeesuksen tuoma valo on sellaista, että se lopulta voittaa kuolemankin pimeyden. Johanneksen evankeliumissa todetaan: ”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” (Joh. 1:4–5.)
Pelastava nimi
Kalenterissa ei ole uudenvuodenpäivälle kenenkään ihmisen nimipäivää. Se viestii omalla tavallaan Jeesuksen nimen ainutlaatuisuudesta.
Ennen Jeesuksen syntymää Marian puoliso Joosef sai kuulla, mikä nimi hänen tulee antaa lapselle. Herran enkelin viesti oli perusteltu: ”Sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä” (Matt. 1:21). Jeesuksen nimi merkitseekin ’Herra pelastaa’.
Apostolien teoissa todetaan: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” (Ap. t. 4:12.) Siksi evankeliumin ilosanomassakin vakuutetaan syntien anteeksiantamusta usein juuri Jeesuksen nimessä. Toki tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Pyhän Hengen työ ei ole riippuvainen ulkoisista sanamuodoista.
Uuteen vuoteen liittyy aina kysymyksiä, toiveita ja huoliakin. Vallitseva koronaviruspandemia on osoittanut elämän yllätyksellisyyden ja haurauden. Tuskin kovinkaan moni olisi vuoden 2020 alkaessa osannut ajatella, millaisia vaiheita sen varrella tullaan kokemaan.
Uuden vuoden alkaessa saamme pyytää, että Jumala siunaisi, johdattaisi ja varjelisi. Jeesuksessa, Vapahtajassa, on rauha ja menestys nyt ja tulevina päivinä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.