Kaisa Hallikainen
Tervola
Tervolassa vietettiin Rauhanyhdistyksen 90-vuotisjuhlaa. Juhlaväki sai kuulla lauluesityksiä, tervehdyksiä ja Rauhanyhdistyksen historiaa.
Tervolan Rauhanyhdistyksen 90-vuotista taivalta juhlittiin 19. huhtikuuta. Juhla alkoi messulla Tervolan kauniissa vanhassa kirkossa, jossa saarnasi Valde Palola. Liturgina toimi Matti Salminen, ehtoollisavustajina Sasa Lehtinen ja Jussi Vaara. Palola käsitteli saarnassaan päivän tekstiä Johanneksen evankeliumista, jossa Jeesus kyselee Pietarilta rakastamisesta (Joh. 21:15–19). Puheessa tuli esille, kuinka ihmeellinen aika meillä on: evankeliumia saarnataan ympäri maapalloa.
Messun jälkeen juhlaväki siirtyi viereiseen seurakuntakeskukseen maistuvalle lohikeitolle. Ruokailun lopuksi laulettiin kiitosvirsi 474. Juhla jatkui kauniilla musiikkiesityksellä, jossa virsi 195, On riemu, kun saan tulla esitettiin improvisoiden monin instrumentein.
Raamattuluokkalaisille virsikirjoja ja Raamattuja
Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Kalle Peteri toivotti vieraat tervetulleiksi, jonka jälkeen tervehdyksen toivat Tervolan seurakunnan ja kunnan edustajat. Valde Palola ja Matti Niemelä toivat SRK:n johtokunnan, työvaliokunnan ja henkilökunnan tervehdyksenä standaarin. Raamattuluokkalaiset saivat heiltä virsikirjoja ja lupauksen Raamatuista. Ne saadaan jälkitoimituksena myöhemmin painosta, ja niissä on liitteenä katekismus. Näin raamattuluokkalaiset pääsevät tutkimaan uusista kirjoista vanhaa, muuttumatonta Jumalan sanaa.
Tervehdysten tuojina olivat lisäksi monet lähimpien rauhanyhdistysten edustajat. Ranuan opisto myös muisti lämpimästi juhlivaa yhdistystä. Lisäksi Kalervo Vuokila toi tervehdyksen Rauha ja Mauno Vuokilan perillisiltä.
Seurasanomaa suullisesti talosta taloon
Marja-Liisa Vaara kertoi kokoamastaan historiikista, joka julkaistiin juhlassa. Teoksesta selviää, että lestadiolaista kristillisyyttä on ollut alueella jo vuodesta 1860. Jos puhuja tuli paikkakunnalle, pidettiin seurat. Niitä saattoi olla jopa kahden viikon ajan.
Historiikin mukaan vanhin perustettu rauhanyhdistys alueella on ollut Paakkolan Rauhanyhdistys. Seuroja pidettiin joen molemmilla puolilla. Puhujan saapuessa ennalta ilmoittamatta järjestettiin seurat. Tiedon levittämiseksi tarvittiin kekseliäisyyttä. Yllättävistä seuroista ilmoitettiin joskus nostamalla musta säkki kaivon vintin nokkaan. Toinen keino levittää tietoa oli viedä seurasanomaa suullisesti talosta taloon. Myöhemmin tulivat pylväs- ja lehti-ilmoitukset.
Juhlassa kuulimme Raimo Hirvasniemen esittämänä laulun Laula Herran rakkaudesta. Häntä säesti pianolla Riina Kotajärvi.
Valde Palola piti juhlapuheen ja muisteli lyhyesti Jumalan valtakunnan olemusta. Se on aina ollut armoa ja anteeksiantamusta tarjoava.
– Laki ei kuulu kristitylle. Lakia saarnataan, jotta epäuskoinen löytäisi tien sisälle Jumalan valtakuntaan. Jos ei tunne itseään syntiseksi, on vaikea löytää armoa. Eriseurat ovat aina syntyneet siitä, kun on alettu saarnata lakia kristityille, Palola totesi.
Eero Ylimartimon pitämän loppurukouksen jälkeen juhlaväki lauloi seisoen virren 344, Maan ja taivaan Luojan.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Värityskirja kukkien ja perhosten ystäville. Värityskirjan paperi on hieman paksumpaa, joten väritystä voi kokeilla erilaisilla tekniikoilla.