JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Suviseurat teknisenä suorituksena

7.8.2022 6.10

Juttua muokattu:

2.1. 15:02
2025010215021220220807061000

Pau­li Määt­tä

Edel­li­ses­sä blo­gis­sa­ni ker­roin, kuin­ka mi­nua jän­nit­tää, mi­ten su­vi­seu­ra­mat­kas­ta sel­viy­dy­tään. On­ko kuu­maa vai kyl­mää, sa­taa­ko, tuu­lee­ko? Kes­tää­kö ka­lus­to? Nyt Su­vi­seu­rat ja Ra­nu­an seu­rat ovat siir­ty­neet muis­to­jen jouk­koon. Näin sii­nä suun­nil­leen kävi.

Eni­ten eh­kä jän­nit­ti, mi­ten pär­jä­tään asun­to­vau­nun kans­sa. Nel­jään vuo­teen ei ole tul­lut vau­nua ve­det­tyä. Ve­si­ha­nat saa­tiin toi­mi­maan. Jää­kaap­pi saa­tiin käyn­nis­tet­tyä. Jää­kaa­pin ovi vain ha­jo­si täyt­tö­vai­hees­sa. Se on nyt pai­kal­laan il­mas­toin­ti­tei­pin va­ras­sa.

Läh­ties­sä mit­ta­ri näyt­ti 31 as­tet­ta. Edel­li­nen au­to­kun­ta juut­tui ruuh­kaan tiel­lä pa­la­neen pe­rä­vau­nun vuok­si. Ajoim­me si­vu­tei­tä ja saim­me hei­dät kiin­ni – ja luo­vu­tim­me unoh­tu­neet ta­va­rat. Ihan hy­vin au­to jak­soi ve­tää vau­nua. Aloin kuu­muu­des­sa tui­jo­tel­la öl­jyn­läm­pö­mit­ta­ria. Lu­ke­ma nou­si ja nou­si. Goog­le ei tien­nyt var­mas­ti, mil­loin pi­täi­si ol­la to­del­la huo­les­tu­nut. Niin vain jat­ket­tiin mat­kaa.

Su­vi­seu­ro­jen ai­kaan polt­to­ai­neen hin­ta oli hui­pus­saan. Some tie­si, et­tä Rii­hi­mä­el­tä sai­si edul­lis­ta polt­to­ai­net­ta. Siis sin­ni­tel­lään sin­ne. Huol­to­a­se­ma löy­tyi, mut­ta polt­to­ai­ne oli sa­man­hin­tais­ta kuin muu­al­la­kin. Pak­ko oli tan­ka­ta. On­ko­han tämä sitä ky­ber­vai­kut­ta­mis­ta so­men kaut­ta?

Kun pääs­tiin yöl­lä seu­ra-alu­eel­le, läm­pö­mit­ta­ri näyt­ti 16,5 as­tet­ta. Mikä hel­po­tus. Ete­nim­me jo­nos­sa koh­ti täyt­tö­paik­kaa. Jono py­säh­tyi, kun olim­me lä­hes su­vi­seu­ra­tel­tan vie­res­sä. Kyl­lä nyt on­nis­ti. Pian tuli kui­ten­kin lii­ken­tee­noh­jaa­ja, joka sa­noi: ”Aja tuo­ta edel­li­sen ri­vin va­sen­ta puol­ta niin kau­an kuin si­nut py­säy­te­tään.” Niin ajet­tiin ja ajet­tiin. Iä­i­syy­den pääs­tä hei­lah­ti käsi. Top­paa tä­hän. Sin­ne jäi iso­telt­ta kau­as ta­ka­oi­ke­al­le. Täyt­tö­jär­jes­tel­mä oli ne­ro­kas ja so­pii ta­sai­sel­le ken­täl­le. Kym­me­niä vau­nu­ja saa­daan park­kiin lä­hes sa­ma­nai­kai­ses­ti.

Ma­ja­paik­ka oli het­kes­sä val­mis. Si­vu­telt­taa ei enää jak­set­tu ot­taa mu­kaan. Se pai­naa niin pal­jon ja vuo­si vuo­del­ta telt­ta­run­gon osat ovat enem­män ja enem­män hu­kas­sa. Päi­väl­lä läm­pö al­koi tun­tua. Is­tuim­me lä­hin­nä vau­nun var­jos­sa ja siir­te­lim­me tuo­le­ja sitä mu­kaa, kun var­jo ete­ni. Tu­li­pa­han ker­ran­kin kuun­nel­tua seu­ra­pu­hei­ta. Il­ta­päi­väl­lä sit­ten us­kal­tau­duim­me liik­keel­le sa­teen­var­jo­jen suo­jas­sa. Pa­rin tun­nin pääs­tä olim­me ai­van poik­ki ja oli pa­lat­ta­va tu­ki­koh­taan. Yöl­lä oli to­del­la mu­ka­va le­vä­tä lem­pe­äs­sä ke­sä­sääs­sä.

Läm­pöön­kin tot­tuu. Seu­raa­va­na päi­vä­nä läh­dim­me liik­keel­le vä­hän myö­hem­min. Il­ta oli tosi miel­lyt­tä­vä. Pe­rin­tei­nen per­he­ku­va juh­la­por­til­la saa­tiin otet­tua. Muu­ta­mia tut­tu­ja koh­dat­tiin. Lau­an­tai­na sel­vit­tiin eh­tool­lis­mes­suun telt­taan. Tel­tas­sa oli mu­ka­va ol­la. Il­ma vir­ta­si reu­na-au­kois­ta si­sään. Tä­män jäl­keen käy­tiin tel­tas­sa use­am­man ker­ran.

Seu­ro­jen päät­ty­es­sä sain ajaa yk­sin koko ka­lus­ton ko­tiin, kun muut jäi­vät ete­lään. Ai­ka eri­koi­nen tun­ne ol­la liik­keel­lä yk­sin. Mat­ka su­jui mu­ka­vas­ti Ke­sä­seu­ra­ra­di­on kans­sa. Ker­ran ajoin har­haan, kun kar­tan­lu­ki­jaa ei ol­lut vie­res­sä.

It­sel­le ei sat­tu­nut oi­ke­as­taan muu­ta yl­lä­tys­tä kuin tuo jää­kaa­pin ha­jo­a­mi­nen. Lä­hi­pii­ris­sä ta­pah­tui sen­kin edes­tä. Asun­to­vau­nu uu­pui mat­kan var­rel­le, kun va­ra­ren­gas­kin puh­ke­si. Yk­si au­to ha­jo­si, ei­kä pa­lan­nut enää ta­kai­sin. Yk­si peu­ra­ko­la­ri, ti­pah­ta­nut pu­he­lin ja ojaan suis­tu­neen aut­ta­mi­nen.

Ra­nu­an opis­to­seu­rois­sa puo­les­taan oli kyl­mää. Sää­en­nus­tei­ta oli tul­lut kat­sot­tua, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta läm­pi­mät vaat­teet jäi­vät ko­tiin. Piti pu­kea pääl­le kaik­ki, mitä vau­nus­ta löy­tyi. Tai­si Ra­nu­an kau­pois­ta lop­pua läm­pi­mät vaat­teet. On­nek­si sää­en­nus­tei­den joka päi­väl­le en­nus­ta­mia sa­tei­ta ei tul­lut­kaan.

Näi­tä voi nyt muis­tel­la seu­raa­viin Su­vi­seu­roi­hin as­ti. Ne ovat en­si ke­sä­nä, jos Ju­ma­la suo. Pää­a­sia on, et­tä ul­koi­sis­ta puit­teis­ta ja eh­kä pie­nis­tä vas­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta seu­rois­sa kai­kuu muut­tu­ma­ton ja vir­voit­ta­va Ju­ma­lan sana.

PauliMäättä
Olen tuore eläkeläinen Kempeleestä. Puoliso löytyi Helsingistä. Lapsia saimme 11. Kesäisin työllistävät puutarhat kotona ja mökillä Savossa. Luonnettani kuvannee erään kurssin loppuarvostelu: aivan liian lempeä ja lauhkea, papillinen ote. Marjastamaan pitäisi ehtiä. Lukemista olen aina harrastanut. Joskus putkahtaa kirjoitelmia eri foorumeille. Nikkarointi kiinnostaa. Erityisesti jos keksii vanhalle esineelle uusia käyttömuotoja. paulimaatta2(at)gmail.com.
22.1.2025

Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.

Room. 12:12

Viikon kysymys