Jari Heik­ki­lä

Rai­mo Ös­ter­ber­gin kir­jan ”Sa­man Isän lap­sia” avul­la pää­set tu­tus­tu­maan ta­run­hoh­toi­seen ja vä­ri­kyl­läi­seen Af­rik­kaan ja sen sy­dä­mel­li­siin ih­mi­siin.

Mil­lais­ta on kris­til­li­syy­tem­me lä­he­tys­työ Af­ri­kas­sa? Mil­lai­sia ovat tä­män päi­vän Af­rik­ka ja sen ih­mi­set? Ös­ter­berg vas­taa näi­hin ky­sy­myk­siin mat­ka­kir­jas­saan. Hän ker­too, mi­ten Af­ri­kan lä­he­tys­työ on or­ga­ni­soi­tu, mi­ten pu­hu­jat kut­su­taan ja mi­ten hei­tä kou­lu­te­taan käyt­tä­mään vie­ras­ta kiel­tä. Hän käy kiin­nos­ta­val­la ta­val­la läpi mat­kaan val­mis­tau­tu­mi­sen vai­heet.

Sit­ten al­kaa­kin vä­ri­käs ja mo­ni­vai­hei­nen mat­ka Gha­nan ja To­gon us­ko­vais­ten kes­kuu­des­sa. Pu­hu­jan on pan­ta­va koko per­soo­nan­sa ja kie­li­tai­ton­sa li­koon, tun­tui mil­tä tun­tui ja näyt­ti mil­tä näyt­ti. To­dek­si osoit­tau­tuu etu­kä­teen saa­tu opas­tus: ”Mei­tä vii­jään vä­lil­lä ku päs­siä na­rus­sa, ei­kä me ite ym­mär­re­tä, mikä on kai­ken tar­koi­tus.”

Rai­mo Ös­ter­berg ku­vaa kir­jas­saan elä­väs­ti mo­nen­lai­sia ti­lan­tei­ta ja koh­taa­mi­sia sekä nii­den he­rät­tä­miä aja­tuk­sia. Kir­ja ker­too kos­ket­ta­vas­ti, em­paat­ti­ses­ti ja haus­kas­ti­kin Ju­ma­lan suu­ris­ta töis­tä Af­ri­kan us­ko­vais­ten pa­ris­sa. Siir­ty­mä- ja le­po­het­ki­nä Ös­ter­berg eh­tii ha­vain­noi­da myös ym­pä­ris­töä, mai­se­mia ja ih­mis­ten käyt­täy­ty­mis­tä.

Kir­jaan tu­tus­tu­mal­la saa sel­lai­sen elä­myk­sen Af­ri­kas­ta, ”jota ei kos­kaan voi unoh­taa”, ku­ten jo tut­ki­mus­mat­kai­li­ja Da­vid Li­vings­to­ne ai­ka­naan lu­pa­si.