SRK:n arkisto
SRK:n arkisto
Mika Mutanen
Harva asia on uskossa yhtä keskeisellä sijalla kuin rukous. Hengellisissä tilaisuuksissa rukoillaan näkyvästi ja yhteisesti, mutta rukous on läsnä myös yksityisessä uskonelämässä.
Rukouselämä on erityisen tiivistä silloin, kun on vaikeaa ja elämä koettelee. Joskus – vaikkakin liian harvoin – muistaa myös kiittää Jumalaa onnen päivistä ja siunauksen sateista.
Kuuleeko ja vastaako Jumala rukouksiin? Luin vastikään eräästä maailmankuulusta kristillisestä hyväntekijästä, joka teki työtä köyhien ja vähäosaisten keskuudessa. Työstään hän sai paljon kiitosta ja kirkollisia suosionosoituksia, mutta koki vuosikymmenien mittaisen elämäntyönsä aikana hengellistä tyhjyyttä ja yksinäisyyttä. Vaikka hän kuinka huusi Jumalan puoleen, taivas oli vaiti. Tämän vuoksi hän koki, miten hänen oma sielunsa tuli kylmäksi kuin jäälohkare.
Mekin saatamme kokea, että Jumala ei kuule rukouksia. Eräs puhuja kertoi keskustelleensa kehitysvammaisen ystävänsä kanssa rukoilemisesta. Tälle ystävälle oli itsestäänselvää, että Jumala kuulee hänen rukouksensa. Kun häneltä kysyttiin, vastaako Jumala hänen rukouksiinsa, hän totesi: ”Jumala vastaa aina heti – rauhalla.” Eikö tässä ole tärkein vastaus pyyntöihin?
Jaakobin mukaan vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan (Jaak. 5:16). Joskus joutuu kuitenkin kantamaan Paavalin tavoin ruumiissa tai sielussa pistävää piikkiä, sillä heikkoudessa ja ahdingossa piilee usein Jumalan ihmeellinen voima ja armo (2. Kor. 12:7–10).
Useat ovat kokeneet myös esirukoukseen kätkeytyvän salatun Jumalan voiman. Vaikka Jumala ei päästäisikään ahdingosta, uskovaisten rukoukset kantavat ja tuovat rauhaa ja turvaa. Jos et osaa lohduttaa surevaa ystävää kauniilla sanoilla, rukoile hänen puolestaan ja kerro se hänelle. Tällainen viesti on taivaallinen ilosanoma surun ja murheen keskellä raahustavalle uskonystävälle.
Rukoussunnuntain epistolatekstin sanat lohduttavat varsinkin niitä, jotka kokevat olevansa huonoja rukoilijoita: ”Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.” (Room. 8:26.)
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys