Kastetilaisuuksissa ja jumalanpalveluksissa tunnustamme uskomme Jeesukseen Kristukseen, joka ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”. Joulun alla ilmestyvissä lehdissä julkaistaan usein tutkijoitten artikkeleita, joissa käsitellään Jeesuksen syntymäkertomusten historiallisuutta ja merkitystä. Joulun keskeinen sanoma on Jeesuksen syntyminen neitseestä.
Kriittiset tutkijat torjuvat neitseestä syntymisen ajatuksen tieteelliseen mahdottomuuteen ja toisaalta Matteuksen ja Luukkaan kertomusten eroavaisuuksiin vedoten. Monet pitävät Jeesuksen neitseestä syntymistä myös pelastuksen kannalta tarpeettomana opinkappaleena. Tutkimuksen mukaan kirkkomme työntekijöistä vain kaksi kolmasosaa uskoo Jeesuksen neitseelliseen syntymään. Mitä sanoo Raamattu?
Matteuksen mukaan ennen Marian ja Joosefin liiton vahvistamista ilmeni, että Maria oli Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaana. Enkeli sanoi yöllä Joosefille: ”älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Matteuksen mukaan näin toteutui profeetan ennustus: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.” (Matt. 1:18–23.)
Luukas kertoo, että Jumala lähetti enkeli Gabrielin Maria-nimisen neitsyen luo. Enkeli ilmoitti hänen tulevan raskaaksi ja synnyttävän pojan. Pojalle tuli antaa nimeksi Jeesus. Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi hänelle: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi. – – Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:28–35.)
Perimätietojen eroista huolimatta molempien kertomusten ydinsisältö on sama: enkelin ilmoituksen mukaan Jeesus syntyy Pyhän Hengen vaikutuksesta neitsyt Mariasta, ja hän on Jumalan Poika. Samassa uskontunnustuksessa tunnustamme myös uskomme kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Jumalan kaikkivaltiuteen sisältyvät myös ihmeet ja luonnonlaitkin ylittävä toiminta, johon neitseestä syntyminen ja myös ylösnousemus kuuluvat.
Neitseestä syntynyt Vapahtaja on paras joululahjamme. Augsburgin tunnustus tiivistää Raamatun opetuksen siitä näin: ”Jumalan Poika, on ottanut inhimillisen luonnon autuaan neitsyt Marian kohdussa, niin että molemmat luonnot, jumalallinen ja inhimillinen – – ovat yksi ainoa Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen, joka syntyi neitsyt Mariasta, todella kärsi, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, jotta hän sovittaisi Isän kanssamme ja olisi uhri ei ainoastaan perisynnin, vaan myös kaikkien ihmisten tekosyntien tähden.” Viaton kärsi meidän viallisten puolesta. Ilman neitseestä syntynyttä Vapahtajaa meillä ei olisi syntien anteeksiantamusta eikä osallisuutta Jumalan valtakunnassa, joka on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Saamme luottaa turvallisesti Jumalan sanaan. Jeesus, neitseestä syntynyt Jumalan Poika, on paras juhlavieraamme. Hän on luvannut olla omiensa kanssa kaikki päivät maailman loppuun asti.
Viljo Juntunen
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 12/2014.
Kuva: Jarmo Määttä
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys