JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kiitos matkaseurasta!

Nykyiset blogit
19.12.2024 11.15

Juttua muokattu:

19.12. 11:16
2024121911162920241219111511

Sama lu­ku­mää­re voi tun­tua asi­ayh­tey­des­tä riip­pu­en hy­vin eri­lai­sel­ta. Isä­ni sa­noi, et­tä kol­me hius­ta pääs­sä on vä­hän, mut­ta pul­las­sa pal­jon. Sa­moin kol­me vuot­ta taak­se­päin tun­tuu ly­hy­el­tä ajal­ta, vaik­ka blo­gi­mat­kan alus­sa se tun­tui saa­vut­ta­mat­to­mal­ta. Tä­hän 36. blo­gi­teks­tiin päät­tyy kol­men vuo­den mit­tai­nen kir­joi­tus­mat­ka­ni.

Tämä mat­ka ei ole ol­lut mi­tään jat­ko­ker­to­mus­ta, vaan ai­heet ovat ol­leet lai­das­ta lai­taan. Lu­ki­ja ei ole voi­nut en­nal­ta ar­va­ta mitä seu­raa­vak­si tu­lee, kos­ka en ole tien­nyt sitä it­se­kään. Joku ai­he on nos­ta­nut hil­jai­ses­ti pää­tään mon­ta ker­taa, mut­ta sit­ten sen ai­ka ei ole ol­lut­kaan vie­lä. Jos­kus olen aja­tel­lut kir­joit­taa jos­ta­kin ai­hees­ta koko blo­gin, mut­ta sit­ten asia on­kin tul­lut esil­le vain jos­sain si­vu­lau­sees­sa.

Joka iki­nen teks­ti on läh­te­nyt toi­mi­tuk­seen suu­rel­la ar­kuu­del­la; on­ko se so­pi­va ja jul­kai­se­mi­sen ar­voi­nen. Joka ker­ta on tul­lut myön­tei­nen ja roh­kai­se­va vas­taus. Teks­tit ovat saa­neet ol­la pää­o­sin al­ku­pe­räi­ses­sä muo­dos­saan, it­se­ni kuu­loi­sia. Lä­hin­nä on tar­vin­nut teh­dä jo­tain kie­li­o­pil­lis­ta kor­jaus­ta, aja­tuk­sen tar­ken­ta­mis­ta tai muut­taa pil­kun paik­kaa.

Sii­o­nin lau­lut sekä vir­ret ovat mi­nul­le tär­kei­tä ja nii­tä olen lai­nan­nut pal­jon. Myös Raa­mat­tu, ka­te­kis­mus ja in­ter­ne­tin ava­ra maa­il­ma ovat ol­leet tu­ke­na­ni, kun olen teks­te­jä kir­joit­ta­nut. On vaa­ti­nut roh­keut­ta pääs­tää lu­ki­ja kurk­kaa­maan omaa elä­mää lap­suu­des­ta ny­ky­het­keen saak­ka.

Kun blo­gil­le on an­net­tu jul­kai­su­päi­vä, joka ker­ta on jän­nit­tä­nyt mil­tä teks­ti näyt­tää ne­tis­sä jul­kais­tu­na ja mi­ten lu­ki­jat sen ko­ke­vat. Oman elä­män ta­pah­tu­mis­ta on ol­lut hel­pom­pi kir­joit­taa, kun ne on it­se ko­ke­nut. Muut kan­taa ot­ta­vat ai­heet ovat lu­ki­jat voi­neet ko­kea eri ta­val­la tai aja­tel­la asi­as­ta toi­sin.

Roh­kai­sen lu­ki­joi­ta an­ta­maan kir­joi­tuk­sis­ta pa­lau­tet­ta. Olen saa­nut sitä it­se­kin. Ne kaik­ki olen tal­len­ta­nut sy­dä­mee­ni. En­sim­mäi­sen jul­kai­sun jäl­keen sain säh­kö­pos­tia, jos­sa lu­ki­ja ker­toi teks­tin lu­et­tu­aan aja­tel­leen­sa, et­tä kuin tun­ti­sim­me jo toi­sem­me ja toi­vot­ti siu­naus­ta teh­tä­vään. Use­am­pi ih­mi­nen on kiit­tä­nyt säh­kö­pos­til­la, kun on saa­nut blo­gis­ta loh­tua ja ver­tais­tu­kea omil­le ko­ke­muk­sil­leen. Saa­ma­ni kos­ket­ta­va runo lap­sen me­ne­tyk­sen ai­heut­ta­mas­ta su­rus­ta sekä omien huo­lien­sa kes­kel­lä ole­van ys­tä­vän vies­tit­tä­mä kii­tos ja kan­nus­ta­va aja­tus jo­kai­sen teks­tin jäl­keen ovat ol­leet sy­dän­tä läm­mit­tä­viä. Vies­tein ja kas­vo­tus­ten saa­dut pa­laut­teet olen ot­ta­nut kii­tol­li­se­na vas­taan. Kaik­ki nämä ovat an­ta­neet täl­le työl­le mer­ki­tyk­sen ja tun­teen, et­tä em­me kir­joi­ta tur­haan.

Toi­voin en­sim­mäi­ses­sä teks­tis­sä­ni, et­tä täl­lä kir­joi­tus­mat­kal­la nä­kyi­si­vät us­ko­mi­sen ilo, kii­tol­li­suus elä­mäs­tä sekä toi­von ja rak­kau­den nä­kö­a­lat. Se, ovat­ko ne nä­ky­neet, jää­vät lu­ki­jan ar­vi­oi­ta­vak­si. Aa­vis­tuk­se­ni elä­män var­jo­puo­lis­ta, su­rus­ta ja pe­los­ta ovat myös käy­neet to­teen, vaik­ka ne ei­vät ole eh­kä teks­teis­sä suo­raan nä­ky­neet­kään. Olen saa­nut ol­la täs­sä teh­tä­väs­sä osa­na suu­rem­paa ko­ko­nai­suut­ta. Vaik­ka mo­net teks­tit ovat ol­leet ar­ki­ses­ta elä­mäs­tä, olen ha­lun­nut kir­joit­taa myös sii­tä teh­tä­väs­tä, jon­ka ta­voit­tee­na on vie­dä ilo­sa­no­maa Va­pah­ta­jan syn­ty­mäs­tä maa­il­man ää­riin saak­ka. Kii­tän si­nua, lu­ki­ja­ni, mat­ka­seu­ras­ta!

TarjaKorri
Kotimme Nivalassa on minulle tärkeä paikka. Siellä on ollut elämäntehtäväni perheen parissa ja siellä teen yritykseemme liittyviä töitä. Vapaa-aika kuluu paljolti käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan kyläilyt ja keskustelut ovat elämäni suola. Kirjoituksistani voi antaa palautetta: korritarja@gmail.com.