JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Aivan tavallinen ihminen – viittomakielinen toivoo rohkeutta kohtaamiseen

Puhutaan maasta ja taivaasta
19.9.2023 10.40

Juttua muokattu:

15.9. 15:18
2023091515180020230919104000
Olli Katainen on koulutukseltaan puualan artesaani, mutta hän tekee puutöitä nykyään harrastuksena silloin kun muilta kiireiltä ehtii. Kuvassa itse veistetty hirsisauna.

Olli Katainen on koulutukseltaan puualan artesaani, mutta hän tekee puutöitä nykyään harrastuksena silloin kun muilta kiireiltä ehtii. Kuvassa itse veistetty hirsisauna.

Kuvaaja

Olli Katainen on koulutukseltaan puualan artesaani, mutta hän tekee puutöitä nykyään harrastuksena silloin kun muilta kiireiltä ehtii. Kuvassa itse veistetty hirsisauna.

Olli Katainen on koulutukseltaan puualan artesaani, mutta hän tekee puutöitä nykyään harrastuksena silloin kun muilta kiireiltä ehtii. Kuvassa itse veistetty hirsisauna.

Kuvaaja

Suvi Ris­to­lai­nen

Jouk­koon kuu­lu­mi­nen on ih­mi­sil­le tär­ke­ää äi­din­kie­les­tä riip­pu­mat­ta. Äi­din­kie­lel­tään viit­to­ma­kie­li­nen Ol­li Ka­tai­nen toi­voo roh­keut­ta kuu­ro­jen koh­taa­mi­seen ja hei­dän kans­saan kes­kus­te­luun: – Riit­tää, et­tä opet­te­lee muu­ta­man viit­to­man, sil­lä pää­see al­kuun.

Sei­nä­jo­en Nur­mos­sa asu­van Ol­li Ka­tai­sen elä­mä on täyn­nä tou­hua. Per­hee­seen kuu­lu­vat vai­mo Ee­va-Lii­sa ja 11 las­ta. Van­him­mat lap­set ovat vä­hi­tel­len siir­ty­mäs­sä pe­sän reu­nal­ta omil­le sii­vil­leen.

Ka­tai­nen työs­ken­te­lee li­han­leik­kaa­ja­na At­ri­an hyb­ri­di­lin­jal­la. Hän on ol­lut sa­man työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa jo 20 vuot­ta. Li­säk­si hän toi­mii Kuu­ro­jen lii­ton hal­li­tuk­sen jä­se­ne­nä.

Äi­din­kie­le­nä viit­to­ma­kie­li

Kuu­rous on kuu­lu­nut Ka­tai­sen elä­mään ai­na.

– Äi­ti on ker­to­nut, et­tä vau­va­na kuu­lin joi­ta­kin ää­niä, mut­ta kuu­lo hä­vi­si no­pe­as­ti ko­ko­naan, Ka­tai­nen ker­too.

Lap­suus­ko­dis­sa äi­ti ja isä ovat kuu­le­via, ja nel­jäs­tä­tois­ta si­sa­ruk­ses­ta puo­let on kuu­le­via, puo­let kuu­ro­ja. Ka­tai­sen äi­din­kie­li on viit­to­ma­kie­li, jon­ka hän on op­pi­nut lap­se­na en­sin. Kuu­le­vat van­hem­mat opet­te­li­vat viit­to­ma­kie­len pys­ty­äk­seen kom­mu­ni­koi­maan kuu­ro­jen las­ten­sa kans­sa.

Ka­tai­nen kävi pe­rus­kou­lun Kuo­pi­os­sa kuu­ro­jen kou­lus­sa. Mat­ka ko­toa Pie­la­ve­del­tä Kuo­pi­oon oli pit­kä, ja se tai­tet­tiin päi­vit­täin edes­ta­kai­sin. Oma isä kul­jet­ti osan mat­kaa, puo­li­vä­lis­sä vaih­det­tiin toi­seen kyy­tiin. Myös si­sa­ruk­sia oli sa­mas­sa kou­lus­sa.

Kou­lun­käyn­ti oli ras­kas­ta pit­kien mat­ko­jen vuok­si. Opet­ta­jien viit­to­ma­kie­len­tai­to oli heik­koa, mikä vai­kut­ti osal­taan kou­lun­käyn­nin mie­lek­kyy­teen.

– Ylä­as­teel­la ti­lan­ne hel­pot­tui, kun yk­si opet­ta­jis­ta viit­toi su­ju­vas­ti, Ka­tai­nen muis­te­lee.

Pe­rus­kou­lun jäl­keen Ka­tai­nen pää­si opis­ke­le­maan Reis­jär­ven kris­til­li­seen kan­sa­no­pis­toon. Opis­to­vuo­si oli mer­kit­tä­vä. Siel­lä Ka­tai­nen löy­si it­sen­sä pa­rem­min ja sai elä­mäs­tä kiin­ni. Oma sis­ko toi­mi hä­nel­le tulk­ki­na opis­to­vuo­den ajan.

Yk­si mui­den jou­kos­sa

Työ­pai­kal­laan At­ri­al­la Ka­tai­nen on yk­si mui­den jou­kos­sa. Kuu­rous ei vai­ku­ta hä­nen ase­maan­sa työ­yh­tei­sös­sä.

– Olen kii­tol­li­nen hy­väs­tä työn­joh­ta­jas­ta, joka osaa kom­mu­ni­koi­da myös kuu­ro­jen alais­ten kans­sa, hän kiit­te­lee.

Sa­mois­sa teh­tä­vis­sä toi­mii kak­si muu­ta­kin kuu­roa. Kuu­le­vat työ­ka­ve­rit ovat ope­tel­leet muu­ta­mia viit­to­mia, jot­ka ovat oleel­li­sia työn su­ju­mi­sen kan­nal­ta. Tar­peen tul­len in­fo­ti­lan­teis­sa käy­te­tään etä­tulk­kia.

Ka­tai­nen toi­voo, et­tä ih­mi­set oli­si­vat roh­kei­ta kes­kus­te­le­maan kuu­ro­jen kans­sa. Haas­tat­te­lu­ti­lan­teen tulk­ki huo­maut­taa, et­tä meil­lä kai­kil­la on ai­na kän­nyk­kä lä­het­ty­vil­lä. Asi­an voi kir­joit­taa pu­he­li­meen. Se on hyvä tapa pääs­tä kes­kus­te­lun al­kuun.

Tä­ri­nä, tö­mi­nä ja ke­hol­li­nen il­mai­su

Ka­tai­sen vai­mo ja kaik­ki lap­set ovat kuu­le­via. Kun koko per­he on pai­kal­la, kaik­ki viit­to­vat. Lap­set op­pi­vat usein en­sim­mäi­se­nä viit­to­mia, sit­ten tu­le­vat sa­nat. Viit­to­mat ovat ak­tii­vi­ses­ti käy­tös­sä myös päi­vä­ko­dis­sa.

Ka­tai­sen ko­to­na pa­lo­hä­ly­tin ja ovi­kel­lo hä­lyt­tä­vät vilk­ku­val­la va­lol­la, ja it­ku­hä­lyt­ti­men lä­he­tin tä­ri­see, kun vau­va on he­rän­nyt.

– Hä­ly­tys­jär­jes­tel­män avul­la ar­jen toi­min­not saa­daan su­ju­maan, ja sen mitä ei kuu­le, voi näh­dä tai tun­tea. Kun kuu­loa ei ole, nä­kö­ais­ti ja tun­to­ais­ti toi­mi­vat her­kem­min, ku­vai­lee Ka­tai­nen.

Hän ker­too, et­tä esi­mer­kik­si len­to­näy­tök­ses­sä len­to­ko­nei­den jy­ri­nä tun­tui to­del­la voi­mak­kaa­na vä­ri­nä­nä ke­hos­sa. Ko­to­na as­kel­ten tö­mi­nä tai eri­lai­set ko­lah­duk­set ker­to­vat kuu­rol­le enem­män kuin kuu­le­val­le.

Sa­naa omal­la äi­din­kie­lel­lä

Viit­to­ma­kiel­tä käyt­tä­vil­lä on Suo­mes­sa eri­lai­sia pai­kal­li­sia yh­dis­tyk­siä, jot­ka jär­jes­tä­vät ta­pah­tu­mia. Myös us­ko­vai­set viit­to­ma­kiel­tä käyt­tä­vät ko­koon­tu­vat yh­teen. Ai­kai­sem­min näis­sä ti­lai­suuk­sis­sa seu­ra­pu­heet on tul­kat­tu viit­to­ma­kie­lel­le.

Nyt ti­lan­ne on kui­ten­kin muut­tu­mas­sa, sil­lä vii­mei­sel­lä lei­ril­lä pu­hu­ja it­se viit­toi suo­raan kuu­li­joil­le. Ka­tai­nen muis­te­lee ta­pah­tu­maa läm­möl­lä.

– On tär­ke­ää saa­da hil­jen­tyä Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­le omal­la äi­din­kie­lel­lä.

Lue li­sää Ka­tai­sen ja haas­tat­te­lun teh­neen Ris­to­lai­sen aja­tuk­sis­ta huo­men­na, 20.9., il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mies-leh­des­tä.