Saa­ra Ko­leh­mai­nen

Jou­lun ai­kaan su­ku­jen pe­rin­tei­set van­hat tra­di­ti­ot ja nuo­rem­man su­ku­pol­ven toi­veet ja ta­vat koh­taa­vat. Moni Päi­vä­mie­hen­kin lu­ki­ja odot­taa jou­lua har­taas­ti. Jou­lun sa­no­man ää­rel­le py­säh­dy­tään ja hil­jen­ny­tään kii­reet­tö­mäs­ti. Sil­loin iloi­taan us­kos­ta ja sei­meen syn­ty­nees­tä Va­pah­ta­jas­ta.

”Jou­lu tuo va­lon kes­kel­le kaa­mos­ta. Se on kiin­to­pis­te, jon­ka voi­min jak­saa pi­men­ty­vän syk­syn ja al­ku­tal­ven”, kir­joit­taa ni­mi­merk­ki Pepe tä­män ju­tun poh­jak­si to­teu­te­tus­sa ky­se­lys­sä.

”Jou­lu on tär­keä kris­til­li­nen juh­la. Se on ai­kaa, jol­loin saa py­säh­tyä Jee­suk­sen syn­ty­mä­juh­lan ää­rel­le. Se on myös tun­nel­mal­taan va­loi­sa ai­ka, joka tuo kai­va­tun tau­on pit­kän pi­me­än kes­kel­le”, to­te­aa puo­les­taan kah­dek­san alai­käi­sen äi­ti.

Jou­luun liit­ty­vät han­ka­lat tun­teet ei­vät juu­ri­kaan näy ky­se­lyyn tul­leis­sa vas­tauk­sis­sa, vaik­ka nii­tä­kin var­mas­ti ko­e­taan.

Mal­til­li­set val­mis­te­lut riit­tä­vät

Jou­luun val­mis­tau­tu­mi­nen al­kaa useil­la jo kau­an en­nen var­si­nai­sia jou­lu­py­hiä.

”Jou­lu­va­lot lai­te­taan en­sim­mäi­sek­si ad­ven­tik­si. Pi­pa­rit lei­vo­taan it­se­näi­syys­päi­vä­nä”, ku­vai­lee ison per­heen äi­ti.

Jou­lun odo­tuk­seen kuu­luu ko­din ko­ris­te­lu jou­lui­sek­si, mu­sii­kin kuun­te­lu ja lau­la­mi­nen. Vaih­taa­pa joku ko­tiin­sa ver­hot­kin ja li­sää ko­ris­tei­ta pik­ku­hil­jaa.

”Jou­lun tu­lee erot­tua so­pi­vas­ti ar­jes­ta. Se ei saa kui­ten­kaan nos­tat­taa lii­kaa stres­si­ker­toi­mia lii­al­li­sel­la sii­vouk­sel­la”, muis­tut­taa eräs.

Myös toi­nen vas­taa­ja ker­too mal­til­li­ses­ta sii­vouk­ses­ta. ”Sii­vouk­sia teh­dään jak­sa­mi­sen ja fii­lik­sen mu­kaan, mut­ta jou­lu­aa­tok­si pes­tään sau­na”, hän to­te­aa.

Tun­nel­ma syn­tyy pe­rin­teis­tä

Jou­lun viet­to kul­mi­noi­tuu useim­mil­la aat­toil­lan tra­di­ti­oi­hin ja oi­ke­an­lai­nen tun­nel­ma syn­tyy juu­ri pe­rin­teis­tä. Jou­lu­sau­nas­sa puh­dis­tau­tu­mi­nen, jou­lu­rau­han ju­lis­tuk­sen seu­raa­mi­nen, ju­ma­lan­pal­ve­lus jou­lu­yö­nä jou­lu­puk­ki­hu­li­nan jäl­keen ja jou­lu­päi­väl­li­nen tois­tu­vat vas­tauk­sis­sa.

”Jou­lu­aat­to aloi­te­taan puu­rol­la, jon­ka jäl­keen ul­koil­laan ja käy­dään hau­taus­maal­la. Sen jäl­keen sau­no­taan ja ko­koon­nu­taan jou­lu­a­te­ri­al­le”, ku­vai­lee eräs per­heen­sä ta­po­ja.

Jou­lu­e­van­ke­liu­min lu­ke­mi­nen ja En­ke­li tai­vaan -vir­si kai­ku­vat mo­nis­sa ko­deis­sa en­nen jou­lu­a­te­ri­al­le ryh­ty­mis­tä. Se on useim­mi­ten pe­rin­ne, jota ei ha­lu­ta kat­kais­ta.

”Jo pie­nes­tä pi­tä­en on per­hees­säm­me lap­set lu­ke­neet jou­lu­e­van­ke­liu­mia ja pu­keu­tu­neet pai­me­nik­si ja en­ke­leik­si.”

Per­heen juh­la

Jou­lu on per­heen juh­la. Suu­rin osa ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta viet­tää jou­lua oman tai lap­suu­den per­heen kans­sa. Vaik­ka jou­luun kuu­luu mo­nis­sa per­heis­sä vuo­des­ta toi­seen tois­tu­via pe­rin­tei­tä, on yhä suo­si­tum­paa, et­tä ta­voit­tee­na on oman nä­köi­nen jou­lu.

”Em­me ha­lua pi­tää yl­lä sel­lais­ta pe­rin­net­tä, joka oli­si luo­tu vain ta­van vuok­si”, to­te­aa eräs, joka viet­tää jou­lua vuo­ro­vuo­si­na las­ten per­hei­den ja kak­sin puo­li­son­sa kans­sa.

Yk­sin asu­val­la jou­lun viet­tä­mi­sen po­ruk­ka vaih­te­lee: ”Juu­ri tä­hän liit­ty­vät ne vai­ke­at jou­lu­tun­teet. Et­sin it­sel­le­ni so­pi­vaa ta­paa viet­tää jou­lua”, hän ku­vai­lee.

Vuo­ro­työ­tä te­ke­vä ker­too, et­tä kaik­ki riip­puu sii­tä, mi­ten työ­vuo­rot osu­vat. ”Olen jou­lun ajan il­ta­vuo­rois­sa, jo­ten edes­sä on eri­lai­nen jou­lu. Yri­täm­me luo­da jou­lun tun­nel­man myös sai­raa­lan osas­tol­le.”

Mo­nis­sa vas­tauk­sis­sa ko­ros­tuu se, et­tä toi­veis­ta ja odo­tuk­sis­ta kes­kus­tel­laan en­nen jou­lua.

”Jo­kai­nen sai sa­noa, mitä ha­lu­aa syö­dä ja teh­dä, mikä on ke­nel­le­kin tär­ke­ää. Niis­tä ra­ken­sim­me oman jou­lun”, ku­vai­lee ni­mi­merk­ki jou­lu­yl­lä­tys.

Si­taa­tit ovat poi­min­to­ja Päi­vä­mie­hen so­me­seu­raa­jil­le teh­dys­tä ky­se­lys­tä, jo­hon vas­ta­si 22 hen­ki­löä.