JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Lu­ki­jan jou­lu­ta­ri­na: Muis­tois­sa kar­bi­di­lam­pun valo

Puhutaan maasta ja taivaasta
26.12.2020 6.15

Juttua muokattu:

18.12. 10:51
2020121810510820201226061500

Syn­nyin vuon­na 1930 jou­lun kyn­nyk­sel­lä syr­jä­ky­län us­ko­vai­seen maa­lais­ko­tiin. Mei­tä si­sa­ruk­sia oli kaik­ki­aan 10, minä nuo­rim­pa­na. Sain ol­la suu­ren huo­mi­on koh­tee­na per­hees­säm­me. Iloit­sin sii­tä. Mur­hei­ta­kin tuli, mut­ta mi­nul­le saar­nat­tiin syn­nit ja mur­heet an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä, usein Mari-sis­kon suun kaut­ta. Mur­heet ja viat ka­to­si­vat mie­les­tä­ni, kun us­koin an­teek­si.

Meil­lä oli iso pirt­ti, ik­ku­nois­sa oli niin sa­no­tut mo­lo­toh­vin ver­hot sota-ajan vuok­si. Pie­net vaa­te­ver­hot nii­den pääl­lä. Jou­lu­aat­to­na oli iso keit­ti­ön­pöy­tä ka­tet­tu­na hy­väl­lä ruo­al­la, oman maa­ti­lan tuot­teis­ta val­mis­te­tuis­ta ai­nek­sis­ta. Aat­toil­ta­na pöy­däl­lä pa­loi kol­mi­haa­rai­ses­sa pui­ses­sa kynt­te­li­kös­sä ko­to­na val­mis­te­tut kynt­ti­lät. En muis­ta pu­laa ruo­as­ta ol­leen kos­kaan. Ei ol­lut kyl­lä he­del­miä, mut­ta mar­jo­ja oli ke­rät­ty tal­ven va­ral­le si­tä­kin enem­män. So­ke­ria sai vain kau­pas­ta kort­ti­an­nok­set. Sop­paan ja puu­roon lai­tet­tiin vain kei­no­so­ke­ria.

Kun sota oli käyn­nis­sä, mi­nul­la oli kol­me vel­jeä rin­ta­mal­la. Kuu­lim­me, et­tä jou­lun ai­ka siel­lä­kin oli yl­lät­tä­vän rau­hal­lis­ta ai­kaa. Ko­ti­vä­ki huo­kai­si hel­po­tuk­ses­ta ja ru­koi­li pal­jon var­je­lus­ta heil­le. Rin­ta­mal­le lä­he­tet­tiin ruo­ka­pa­ket­te­ja. Ne oli­vat var­mas­ti odo­tet­tua pos­tia.

Ke­sän ri­tu­aa­lei­hin kuu­lui ison pir­tin le­vei­den lat­ti­a­lank­ku­jen maa­laus pu­na­rus­ke­al­la maa­lil­la. Jou­lu­aat­to­na lat­tia hoh­ti puh­taut­taan. Lä­hes kes­kel­lä lat­ti­aa ko­ris­ti kor­kea jou­lu­kuu­si pirt­tiä, lat­va­puo­les­ta or­teen kiin­ni­tet­ty­nä. Kuu­si ko­ris­tel­tiin Suo­men li­puil­la, ja lat­va­täh­ti oli rau­ta­lan­gas­ta muo­toil­tu. Ok­sil­la oli kul­ta- ja ho­pe­a­lan­kaa. Mie­leen on jää­nyt aat­toil­lan tun­nel­mal­li­nen har­taus­het­ki ja jou­lu­lau­lut. Il­moil­le ka­jah­ti En­ke­li tai­vaan lau­suin näin, ja kar­bi­di­lamp­pu va­lai­si pir­tin hir­si­sei­niä.

Pi­me­än tul­tua al­koi kuu­lua kel­lon soit­toa ja pit­kä­par­tai­nen odo­tet­tu jou­lu­puk­ki as­tui pir­tin oves­ta si­sään tuo­den jo­kai­sel­le pie­nen yl­lä­tys­lah­jan. Mi­nä­kin sain pie­nen sa­vi­ku­kon, jo­hon pu­hal­let­ta­es­sa kuu­lui juh­la­vaa ään­tä. Tai­sin­pa saa­da vil­la­su­kat­kin. Ei sil­loin pu­kil­la ol­lut säk­ki­kau­pal­la tuo­ta­vaa, mut­ta lah­jo­jen saa­jat oli­vat iloi­sen tyy­ty­väi­siä. Tä­nä­kin jou­lu­na kuu­luu sa­no­ma: ”Ju­ma­lan on kun­nia kor­keu­des­sa ja maas­sa rau­ha ih­mi­sil­lä, joi­ta hän ra­kas­taa”.

Mo­net jou­lut ovat ol­leet ja men­neet, mut­ta on hyvä odo­tel­la us­kos­sa ja toi­vos­sa kut­sua iki­jou­luun tai­vaas­sa.

15.1.2021

Her­ra sa­noo: "Minä olen löy­tä­nyt pal­ve­li­ja­ni Daa­vi­din ja voi­del­lut hä­net py­häl­lä öl­jyl­lä­ni. Mi­nun voi­ma­ni vah­vis­taa hän­tä ja kä­te­ni on hä­nen tu­ke­naan." Ps. 89:21–22

Viikon kysymys