JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Metsästä mustikansininen hymy

Puhutaan maasta ja taivaasta
23.8.2024 7.00

Juttua muokattu:

22.8. 15:37
2024082215374520240823070000
Ranualaisten Tuukka ja Emmilotta Sarajärven mielestä mustikka on heti mansikan jälkeen  paras marja.

Ranualaisten Tuukka ja Emmilotta Sarajärven mielestä mustikka on heti mansikan jälkeen paras marja.

Reetta Sarajärvi

Ranualaisten Tuukka ja Emmilotta Sarajärven mielestä mustikka on heti mansikan jälkeen  paras marja.

Ranualaisten Tuukka ja Emmilotta Sarajärven mielestä mustikka on heti mansikan jälkeen paras marja.

Reetta Sarajärvi

Reet­ta Sa­ra­jär­vi

Kump­pa­rit jal­kaan, san­kot sekä poi­mu­rit pyö­rän sar­viin, ja ei­kun me­nok­si. Juu­ri kol­man­nen ja nel­jän­nen luo­kan aloit­ta­neil­le Sa­ra­jär­ven si­sa­ruk­sil­le, Em­mi­lo­tal­le ja Tuu­kal­le, lä­hi­met­sät ovat eh­ti­neet tul­la tu­tuik­si. Mat­ka met­sä­tei­tä ja -pol­ku­ja pit­kin ei ole pit­kä, mut­ta se on kui­ten­kin no­pe­am­pi tait­taa pyö­räl­lä kuin ja­lan.

Em­mi­lot­ta ja Tuuk­ka ovat jo pie­nes­tä saak­ka ol­leet van­hem­pien ja mui­den si­sa­rus­ten kans­sa met­säs­sä, mil­loin ret­kel­lä nuo­ti­o­tu­len ää­rel­lä, mil­loin hel­tei­sil­lä hil­la­soil­la, mil­loin sääs­kiä ku­hi­se­vis­sa mus­tik­ka­met­sis­sä.

– Mus­ti­kas­sa on kui­ten­kin mu­ka­vam­pi ol­la kuin hil­las­sa, kos­ka me­täs­sä ei ole niin kuu­ma kuin suol­la, poh­ti­vat si­sa­ruk­set.

– Ja pa­ras­ta me­täs­sä on ol­la sil­lon, kun se on täyn­nä mus­tik­kaa. Mus­tik­ka on heti man­si­kan jäl­keen pa­ras mar­ja, he tuu­maa­vat.

Ai­na aja­tus mar­jaan läh­te­mi­ses­tä ei ole ol­lut kaik­kein iha­nin, mut­ta reis­sut ovat ol­leet mie­leen­pai­nu­via ja an­ta­neet kal­lis­ta ope­tus­ta. Jos­kus met­sään on men­ty van­hal­la rä­mi­se­väl­lä Hi­a­cel­la ta­ka­penk­ki täyn­nä si­sa­ruk­sia, jos­kus ve­neel­lä jär­ven ylit­se, jos­kus pyö­ril­lä pol­kien.

Tänä ke­sä­nä nuo­ret mar­jas­ta­jat ovat käy­neet kak­sis­taan­kin mus­ti­kas­sa, sil­lä van­hem­mil­la ei ole jää­nyt mar­jas­tuk­sel­le niin pal­joa ai­kaa mui­den hom­mien rin­nal­la. Tämä ei kui­ten­kaan si­sa­ruk­sia ole hi­das­ta­nut, vaan mat­kaan on läh­det­ty joko kak­sin tai mui­den si­sa­rus­ten kans­sa.

Erää­nä ke­säil­ta­na, kun iso­sis­ko oli läh­dös­sä mus­tik­kaan, Em­mi­lot­ta ja Tuuk­ka ha­lu­si­vat läh­teä mu­kaan mar­jaan. Ko­tiin pa­la­tes­sa heil­lä oli san­kot täyn­nä mus­tik­kaa ja seu­raa­vak­si oli­kin vuo­ros­sa mar­jo­jen puh­dis­tus.

– Ha­lu­sin tehä omis­ta mus­ti­kois­ta jo­tain, niin aloin lei­po­maan mus­tik­ka­mu­rua, ker­taa Em­mi­lot­ta.

Vaik­ka ker­ta oli en­sim­mäi­nen, lei­vos on­nis­tui ai­van nap­piin. Se oli­kin iha­na yl­lä­tys ko­tiin pa­laa­vil­le si­sa­ruk­sil­le, kun il­ta­pa­lak­si oli nuo­rim­man si­sa­ruk­sen it­se­te­ke­mää uu­nin­läm­pöis­tä mus­tik­ka­mu­ru­pii­rak­kaa ja va­nil­ja­jää­te­löä.

Kau­niit met­sä­mai­se­mat ja mais­tu­vat mar­jat tuo­vat Ju­ma­lan luo­mis­työn kau­neu­den lä­hel­le. Em­mi­lot­ta ja Tuuk­ka­kin ovat op­pi­neet, et­tä kaik­ki on lah­jaa, ei­kä esi­mer­kik­si hil­lan kuk­ki­mi­nen ja mus­ti­koi­den kyp­sy­mi­nen ta­pah­du it­ses­tään. Ju­ma­la an­taa au­rin­gon­sä­teet, sa­de­pil­vet ja kas­vun.

Kun san­kot al­ka­vat täyt­tyä mar­jois­ta, on hy­my­kin jo ai­van mus­ti­kan­si­ni­nen.

– Mus­ti­koi­ta on mu­ka­va poi­mia sen­kin ta­kia, kos­ka kun tu­lee san­kot täyn­nä ko­tiin, se ilah­dut­taa äi­tiä ja isää, päät­tä­vät lap­set hy­mys­sä suin.