Raimo Katainen on keliakiasta huolimatta kiitollinen hyvästä terveydestään.
Raimo Katainen on keliakiasta huolimatta kiitollinen hyvästä terveydestään.
Tapio Honkanen
Raimo Katainen sairastui aikuisiällä keliakiaan. Sopeutumista taudin kanssa elämiseen helpotti tuttavapiiri, jossa keliakia oli tuttua ja jolta saattoi kysyä neuvoa.
Iisalmelaisella Raimo Kataisella todettiin keliakia 1990-luvun alussa hänen ollessaan nelikymppinen.
– Töissä ollessa oli koko ajan tunne, että ruoka ei sula. Vaikka söi kuinka vähän, niin tuli turvottava olo. Työkaverikin ihmetteli, että aikuinen mies syö kuin kissa, yhtä vähän, Katainen kertoo.
”Kyllä sitä ravintoa löytyy”
Keliakia on vahvasti periytyvä sairaus. Kun lähipiirissä oli muillakin todettu aiemmin keliakiaa, sisarusten kokemusten perusteella Katainenkin meni keliakiatesteihin, joissa tauti sitten todettiin.
Diagnoosin saamisen jälkeen oli luvassa kova sopeutuminen, kun ei voinutkaan enää syödä ruokia ja tarjottavia tuosta vain eikä ollut tottunut etsimään ja tutkimaan sopivia ruoka-aineita.
– Hoitava lääkäri lohdutti sanomalla, että kyllä sitä ravintoa löytyy, kunhan vain miettii erikseen, mitä voi syödä, Katainen muistelee.
Keliakian ainoa tunnettu hoitomuoto on loppuelämän kestävä täysin gluteeniton ruokavalio. Tämä rajaa pois ruokavaliosta suomalaisille tutut viljat vehnän, ohran ja rukiin.
– Ruista, ohraa ja erityisesti vehnää on todella monissa elintarvikkeissa. Tämä valkeni, kun tuoteselosteita piti alkaa lukea tarkemmin, Katainen sanoo.
Vaikka aina valmisteisiin ei käytettäisi varsinaisesti mitään gluteenia sisältävää, monien valmistajien laitteissa ja tiloissa käsitellään myös gluteenisia viljoja, jolloin ei voida taata muidenkaan tuotteiden gluteenittomuutta. Tästä johtuu monissa tuotteissa oleva merkintä ”saattaa sisältää pieniä määriä gluteenia”.
Ruokaturvallisuus on hyvällä tolalla
Vaikka tietoisuus keliakiasta on lisääntynyt huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, lääkärilehti Duodecim arvioi taudin yhä alidiagnosoiduksi. Terveydenhuollossa diagnosoitujen keliakiatapausten määrä on 0,5 prosenttia väestöstä, mutta todellisen määrän arvioidaan olevan parin prosentin kieppeillä.
Kolmekymmentä vuotta sitten keliakiadiagnoosien määrä oli marginaalinen ja tietoisuus ohutta. Keliaakikoille sopivia tuotteita ei ollut aina tarjolla, ja etenkin tuotetiedot olivat monelta osin vajavaiset.
– Omalta osaltani tilannetta auttoi tuttavapiiri, jossa keliakiaa esiintyi ja asiasta tiedettiin. Saatoin soitella heille ja kysellä, sopiiko kulloinenkin tuote syötäväksi, ja vastaus löytyi nopeasti, Raimo Katainen muistelee.
– Nykyään keliaakikot osataan huomioida todella hyvin. Ruokapaikoissa merkitään yleensä gluteenittomuus suoraan ruokalajin perään esimerkiksi G-kirjaimella, jolloin ei tarvitse alkaa tavaamaan koko ainesosaluetteloa läpi. Samoin ottimet, astiat ja sen sellaiset ovat erikseen gluteenittomille ruuille, mikä lisää ruokaturvallisuutta.
Gluteenittomat tarjottavat ovat myös löytäneet tiensä lähes poikkeuksetta rauhanyhdistysten kahvitarjoilun osaksi.
– Kun olen tehnyt puhujareissuja ja lähetysmatkoja muille paikkakunnille, olen tavannut etukäteen ilmoittaa erityisruokavaliostani varmuuden vuoksi, Katainen kertoo.
Aivan yhtä hyvää kääretorttua
Viime vuosina on havaittu enenevässä määrin, että gluteenipitoiset viljat voivat aiheuttaa vatsavaivoja myös ihmisille, joilla ei ole varsinaista keliakiaa. Lisäksi keliakian oireet voivat olla varsin moninaisia. Tämän ja keliakian alidiagnosoinnin takia kannattaa kehon reagointia ruokavalioon tarkkailla.
– Jos alkaa vähänkään tuntua, että tulee vatsaoireita, niin kannattaa jättää vehnä pois ja kokeilla rohkeasti. Vaihtoehtoja kyllä löytyy, siitä ei pidä olla huolissaan. Perunajauhoihin tehty kääretorttu on aivan yhtä hyvää, Katainen rohkaisee.
Varsinaisen keliakiadiagnoosin tekee lääkäri vasta-ainetestin ja suolistotähystyksen avulla. Keliakia oireilee perinteisten suolisto-oireiden lisäksi usein myös muuten, kuten ihottumana, luiden heikentymisenä, neurologisina ongelmina ja muilla lukuisilla tavoilla. Hoitamattomana keliakia saattaa johtaa jopa hengenvaaralliseen maksan vajaatoimintaan.
Sairaudestaan huolimatta Raimo Katainen on tyytyväinen osaansa.
– Kiitollisena Taivaan Isän antamasta hyvästä terveydestä muistelen mennyttä aikaa.
Lähde: Salmi T., Lindfors K., Kurppa K., Kaukinen K. 2017. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 133. vuosikerta, numero 18: 1681–1688.
Keliakia
– Autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.
– Oireet ovat yksilöllisiä: vatsavaivat, ihottumat, nivelkivut, turvotus, kasvuhäiriöt, laihtuminen, masennus- ja hermosto-oireet ja niin edelleen. Keliakia voi olla myös vähäoireinen tai oireeton.
– Tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta taudin puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi jokin muu tuntematon tekijä voi vaikuttaa puhkeamiseen.
– Voi puhjeta missä iässä tahansa.
– Ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio.
Lähde: keliakialiitto.fi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys