JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Evankeliumissa on Jumalan voima

Sana sunnuntaiksi
30.5.2021 6.00

Juttua muokattu:

28.5. 15:34
2021052815341720210530060000

Heikki Vuonokari

Heikki Vuonokari

Jaak­ko Sääs­ki­lah­ti

Jee­sus jät­ti en­nen tai­vaa­seen as­tu­mis­taan teh­tä­vän­sä seu­raa­jil­leen. Lä­he­tys­käs­ky on vel­voit­ta­va, mut­ta ei lii­an ras­kas. Maa­il­ma muut­tuu, mut­ta evan­ke­liu­min sa­no­ma säi­lyy ai­na sa­man­lai­se­na.

Raa­ma­tun ker­to­muk­set ovat mie­len­kiin­toi­sia. Ju­ma­lan ole­mus py­syy mo­nel­le ih­mi­sel­le sa­lai­suu­te­na, vaik­ka Raa­mat­tua tut­ki­si lä­pi­ko­tai­sin. Ih­mi­nen voi löy­tää Raa­ma­tun ker­to­muk­sis­ta var­muut­ta Ju­ma­lan ole­mas­sa­o­loon, mut­ta yh­teyt­tä Ju­ma­lan ar­moon ei saa lu­ke­mal­la Raa­mat­tua.

Mo­net ih­mi­set us­ko­vat Ju­ma­lan ole­mas­sa­o­loon, vaik­ka he ei­vät us­koi­si kaik­kea kris­til­lis­tä ope­tus­ta. Lii­al­li­nen var­muus Ju­ma­lan ole­mas­sa­o­los­ta voi joh­taa myös vää­rään var­muu­teen. Jee­sus ru­koi­lee omien­sa puo­les­ta en­nen tai­vaa­seen as­tu­mis­ta: ”Py­hi­tä hei­tä to­tuu­del­la­si. Si­nun sa­na­si on to­tuus.” (Joh. 17:17.)

Jee­suk­sel­la on val­ta

Jee­sus pu­hui Ga­li­le­as­sa vuo­rel­ta vii­mei­sen ker­ran ope­tus­lap­sil­leen. Se oli het­ki, jol­loin Jee­sus jät­ti teh­tä­vän­sä seu­raa­jil­leen. Lä­he­tys­käs­ky oli sel­vää pu­het­ta: ”Men­kää ja teh­kää kaik­ki kan­sat mi­nun ope­tus­lap­sik­se­ni.” Käs­ky si­säl­tää ak­tii­vis­ta toi­min­taa ja roh­kai­sua ju­lis­taa Jee­suk­sen so­vin­to­työ­tä kai­kil­le.

Täs­sä Raa­ma­tun koh­das­sa pu­hu­taan myös val­las­ta. Jee­suk­sel­la on kaik­ki val­ta. Hä­nen val­tan­sa ulot­tuu tai­vaa­seen sekä maan pääl­le. Val­lan­käyt­tö oli Jee­suk­sel­le hy­vin sel­vää. Hän ei ky­sel­lyt neu­vo­ja tai oh­jei­ta, kun hän pa­ran­si sai­rai­ta tai ju­lis­ti Ju­ma­lan val­ta­kun­nan tu­loa. Us­ko­vais­ten on käy­tet­tä­vä val­taa yh­tä roh­ke­as­ti ju­lis­ta­es­saan evan­ke­liu­mia. Ju­ma­lan tah­to to­teu­tuu ai­na täy­del­li­ses­ti, kun syn­ti­nen kään­tyy pa­ran­nuk­seen.

Sa­no­ma on ai­na sama

Paa­va­li ker­too roo­ma­lais­kir­jees­sä evan­ke­liu­min työs­tä. Ei voi us­koa, jos ei ole evan­ke­liu­min ju­lis­ta­jaa. Ku­kaan ei voi myös­kään ju­lis­taa evan­ke­liu­mia, jos hän­tä ei ole lä­he­tet­ty tä­hän teh­tä­vään. Paa­va­li to­te­aa: ”Kuin­ka iha­nat ovat ilo­sa­no­man tuo­jan as­ke­let!” (Room. 10:15.)

Jee­sus sa­noo: ”Tämä val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mi ju­lis­te­taan kaik­ki­al­le maa­il­maan, kai­kil­le kan­soil­le to­dis­tuk­sek­si, ja sit­ten tu­lee lop­pu” (Matt. 24:14). Evan­ke­liu­mi ei ka­toa, ei­kä us­ko­vais­ten tar­vit­se kil­voi­tel­la il­man evan­ke­liu­mia. Evan­ke­liu­mi tu­lee myös kuu­lu­maan kai­kil­le et­si­vil­le. Lä­he­tys­käs­kyyn liit­tyy se, et­tä elä­mäl­lä on sy­vem­pi tar­koi­tus. Maa­il­ma muut­tuu, mut­ta evan­ke­liu­min sa­no­ma säi­lyy ai­na sa­man­lai­se­na.

Yh­tey­den vaa­li­mi­nen

Ope­tus­las­ten yh­teys Jee­suk­seen ei lop­pu­nut, vaik­ka Jee­sus kuo­li ja nou­si tai­vaa­seen. Ylös­nou­se­muk­sen jäl­keen Jee­sus oli Py­hän Hen­gen kaut­ta läs­nä seu­ra­kun­nan kes­kel­lä. Jee­sus lu­pa­si ol­la ope­tus­las­ten kes­kel­lä kaik­ki päi­vät maa­il­man lop­puun as­ti.

Jee­sus oli ai­em­min ke­hot­ta­nut ope­tus­lap­sia tu­le­maan Ga­li­le­an vuo­rel­le, jos­ta lä­he­tys­käs­ky an­net­tiin. Sen ta­pah­tu­man jäl­keen evan­ke­liu­min työ­tä teh­tiin eri puo­lil­la maa­il­maa. Ope­tus­lap­set vaa­li­vat yh­teyt­tä ja oli­vat yh­tey­des­sä kir­jeit­se. Yh­tey­den säi­ly­mi­nen oli myös Jee­suk­sen huo­le­nai­hee­na. Jee­suk­sen ru­kous en­nen kuo­le­maa si­säl­tää yh­tey­den säi­ly­mi­sen pyyn­nön tai­vaal­li­sel­le Isäl­le (Joh. 17:11).

Lä­he­tys­työn ai­ka

Jee­sus tie­si teh­tä­vän laa­juu­den, sil­lä hän ke­hot­ti me­ne­mään ”kaik­keen maa­il­maan”. Kas­ta­mi­nen ja opet­ta­mi­nen kuu­lui­vat yh­teen. Kas­te oli nä­ky­vä merk­ki kuu­lu­mi­ses­ta Ju­ma­lan seu­ra­kun­taan. En­nen sitä oli epä­us­koi­nen saa­nut pa­ran­nuk­sen ar­mon sekä us­ko­nut kai­kes­ta sy­dä­mes­tä evan­ke­liu­min lu­pauk­set.

Kas­teen yh­tey­des­sä an­net­tiin myös ope­tus­teh­tä­vä. Us­kon­van­hurs­kaus säi­lyi oi­ke­a­na, kun sii­hen liit­tyi Jee­suk­sen ope­tus. Us­ko­vai­nen ha­lu­aa py­syä Raa­ma­tun sa­nas­sa ja to­tuu­des­sa.

Lä­he­tys­käs­ky on to­del­li­suut­ta myös tä­nään. Käs­ky on vel­voit­ta­va, mut­ta ei lii­an ras­kas. Evan­ke­liu­mis­sa on Ju­ma­lan voi­ma. Si­säl­löl­tään evan­ke­liu­mi on ilo­sa­no­maa, joka va­paut­taa elä­män taa­kois­ta. Nyt on lä­he­tys­työn ai­ka, sil­lä mo­net kai­paa­vat evan­ke­liu­min tur­vaa.

Jee­sus oli hen­gel­tään nöy­rä ja hil­jai­nen. Nyt on ai­ka hil­jen­tyä ja py­säh­tyä sekä pu­hua lem­pe­äs­ti ja roh­kais­ta uu­pu­nei­ta.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 28:16–20

Raa­mat­tu 1992: Kaik­ki yk­si­tois­ta ope­tus­las­ta läh­ti­vät Ga­li­le­aan ja nou­si­vat vuo­rel­le, min­ne Jee­sus oli käs­ke­nyt hei­dän men­nä. Kun he nä­ki­vät hä­net, he ku­mar­si­vat hän­tä, jos­kin muu­ta­mat epäi­li­vät. Jee­sus tuli hei­dän luok­seen ja pu­hui heil­le näin: ”Mi­nul­le on an­net­tu kaik­ki val­ta tai­vaas­sa ja maan pääl­lä. Men­kää siis ja teh­kää kaik­ki kan­sat mi­nun ope­tus­lap­sik­se­ni: kas­ta­kaa hei­tä Isän ja Po­jan ja Py­hän Hen­gen ni­meen ja opet­ta­kaa hei­tä nou­dat­ta­maan kaik­kea, mitä minä olen käs­ke­nyt tei­dän nou­dat­taa. Ja kat­so, minä olen tei­dän kans­san­ne kaik­ki päi­vät maa­il­man lop­puun as­ti.”

Bib­lia: Mut­ta ne yk­si­tois­ta­kym­men­tä ope­tus­las­ta me­ni­vät Ga­li­le­aan, sil­le mä­el­le, jon­ka Je­sus oli heil­le mää­rän­nyt. Ja kuin he nä­ki­vät hä­nen, ku­mar­si­vat he hän­tä, mut­ta muu­ta­mat epäi­li­vät. Ja Je­sus tuli ja pu­hut­te­li hei­tä, sa­no­en: mi­nul­le on an­net­tu kaik­ki voi­ma tai­vaas­sa ja maan pääl­lä. Men­käät siis ja opet­ta­kaat kaik­kea kan­saa, ja kas­ta­kaat hei­tä ni­meen Isän ja Po­jan ja Py­hän Hen­gen, Ja opet­ta­kaat hei­tä pi­tä­mään kaik­ki, mitä minä olen teil­le käs­ke­nyt. Ja kat­so, minä olen tei­dän kans­san­ne joka päi­vä, maa­il­man lop­puun as­ti. Amen!

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys