Esa Torn­berg

Ju­ma­lan sa­lai­suu­det ei­vät avau­du ih­mi­sil­le il­man Py­hän Hen­gen vai­ku­tus­ta.

Jee­sus oli val­mis kes­kus­te­le­maan elä­män tär­keim­mäs­tä asi­as­ta, Ju­ma­lan lap­sek­si pää­se­mi­ses­tä, kun juu­ta­lai­sen neu­vos­ton jä­sen Ni­ko­de­mos tuli yöl­lä ta­paa­maan hän­tä.

Ni­ko­de­mos ei luul­ta­vas­ti ha­lun­nut mui­den fa­ri­seus­ten tie­tä­vän Jee­suk­sen kans­sa käy­mäs­tään kes­kus­te­lus­ta. Hän tun­nus­taa Jee­suk­sel­le: ”Me tie­däm­me, et­tä sinä olet Ju­ma­lan lä­het­tä­mä opet­ta­ja.” Näyt­tää sil­tä, et­tei Ni­ko­de­mos hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ha­lua tun­nus­taa tätä, sil­lä hän ei Pie­ta­rin ja mui­den ope­tus­las­ten ta­voin tun­nus­ta Jee­sus­ta Kris­tuk­sek­si, elä­vän Ju­ma­lan Po­jak­si (Matt. 16:16).

Lap­sen­mie­lis­ten us­ko

Jee­sus saa hy­vän syyn opet­taa Ni­ko­de­mok­sel­le Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta sa­no­en: ”Jos ih­mi­nen ei syn­ny uu­des­ti, yl­hääl­tä, hän ei pää­se nä­ke­mään Ju­ma­lan val­ta­kun­taa.” Ni­ko­de­mos ei ym­mär­rä mitä Jee­sus uu­des­ti syn­ty­mi­sel­lä tar­koit­taa. Jär­jen avul­la hän ajat­te­lee, et­tä pi­täi­si men­nä ta­kai­sin äi­din koh­tuun ja syn­tyä si­ten uu­des­taan.

Jee­sus jat­kaa ope­tus­ta ja to­te­aa, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan syn­ny­tään ve­den ja Hen­gen avul­la. Ni­ko­de­mos ih­met­te­lee, mi­ten se on mah­dol­lis­ta. Jee­sus vas­taa: ”Et­kö sinä, Is­ra­e­lin opet­ta­ja, ym­mär­rä sitä?”

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan sa­lai­suus ei avau­du ajal­li­sen jär­jen ei­kä vii­sau­den avul­la, vaan us­kon kaut­ta. Eh­kä tä­män vuok­si Jee­sus kiit­tää tai­vaal­lis­ta Isään­sä sii­tä, et­tä hän on sa­lan­nut tä­män vii­sail­ta ja op­pi­neil­ta, mut­ta il­moit­ta­nut lap­sen­mie­li­sil­le (Matt.11:25).

Elä­vä vesi

Mi­ten Ju­ma­lan val­ta­kun­taan syn­ny­tään ve­den ja Hen­gen avul­la? Ve­del­lä tar­koi­te­taan sitä sa­maa vet­tä, jota Jee­sus tar­jo­si sa­ma­ri­a­lai­sel­le nai­sel­le Jaa­ko­bin kai­vol­la (Joh. 4:14). Kun epä­us­koi­nen juo tätä vet­tä, hän pää­see Ju­ma­lan val­ta­kun­nan asuk­kaak­si ja tu­lee elä­vän ve­den läh­teek­si.

Ju­ma­lan lap­si tar­jo­aa elä­vää vet­tä, evan­ke­liu­mia, Py­hän Hen­gen voi­mas­ta Kris­tuk­sen lä­he­tys­käs­kyn mu­kai­ses­ti kai­kil­le epä­us­koi­sil­le. Pro­fee­tan ta­voin Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ju­lis­te­taan tä­nä­kin päi­vä­nä kut­sua: ”Kuul­kaa, kaik­ki ja­noi­set! Tul­kaa ve­den ää­reen!” (Jes. 55:1.) Ju­ma­lan val­ta­kun­nan saar­nas­sa evan­ke­liu­mi on tar­jol­la il­mai­sek­si, ar­mos­ta il­man omia töi­tä ja an­si­oi­ta.

Jos epä­us­koi­nen ot­taa us­kol­la vas­taan syn­tien an­teek­si an­ta­mi­sen evan­ke­liu­min, hän syn­tyy uu­des­ti ja pää­see Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Sa­mal­la ih­mi­sen sy­dä­men­ti­las­sa ta­pah­tuu muu­tos. Sa­lat­tu Ju­ma­la muut­tuu ih­mi­sel­le elä­väk­si Ju­ma­lak­si, kun Jee­sus tu­lee sy­dä­men asuk­kaak­si ja Pyhä Hen­ki al­kaa vai­kut­taa sy­dä­mes­sä.

Evan­ke­liu­mi kan­taa tai­vaa­seen

Jee­sus muis­tut­taa kuo­le­mas­taan ja ylös­nou­se­muk­ses­taan sa­no­es­saan, et­tä Ih­mi­sen Poi­ka on ko­ro­tet­ta­va. Jos Jee­sus ei oli­si kuol­lut ja nous­sut ylös, Ju­ma­lan lap­sen us­ko oli­si tur­ha (1. Kor. 15:14). Jee­suk­sen so­vi­tus­työn ja ylös­nou­se­muk­sen an­si­os­ta Ju­ma­lan lap­si ker­ran pää­see ian­kaik­ki­seen elä­mään tai­vaan ko­tiin, kun hän säi­lyt­tää us­kon elä­män­sä lop­puun as­ti. Se on­nis­tuu evan­ke­liu­min voi­mal­la.

Us­kon lah­jaa kan­nat­taa pi­tää tär­keim­pä­nä asi­a­na elä­mäs­sä. Ei kan­na­ta luo­pua us­kos­ta. Kan­nat­taa lait­taa pois kuor­ma ja syn­ti, joka ai­na mei­hin tart­tuu, us­ko­mal­la syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä (Hepr. 12:1).

Evan­ke­liu­mi: Joh. 3:1–15

Raa­mat­tu 1992: Fa­ri­seus­ten jou­kos­sa oli Ni­ko­de­mos-ni­mi­nen mies, juu­ta­lais­ten neu­vos­ton jä­sen. Hän tuli yöl­lä Jee­suk­sen luo ja sa­noi: ”Rab­bi, me tie­däm­me, et­tä sinä olet Ju­ma­lan lä­het­tä­mä opet­ta­ja. Ei ku­kaan pys­ty te­ke­mään sel­lai­sia tun­nus­te­ko­ja kuin sinä, el­lei Ju­ma­la ole hä­nen kans­saan.” Jee­sus vas­ta­si hä­nel­le: ”To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: jos ih­mi­nen ei syn­ny uu­des­ti, yl­hääl­tä, hän ei pää­se nä­ke­mään Ju­ma­lan val­ta­kun­taa.” Ni­ko­de­mos ky­syi: ”Mi­ten joku voi­si van­ha­na syn­tyä? Mi­ten joku voi­si men­nä ta­kai­sin äi­tin­sä koh­tuun ja syn­tyä toi­sen ker­ran?”

Jee­sus vas­ta­si: ”To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: jos ih­mi­nen ei syn­ny ve­des­tä ja Hen­ges­tä, hän ei pää­se Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Mikä on syn­ty­nyt li­has­ta, on li­haa, mikä on syn­ty­nyt Hen­ges­tä, on hen­keä. Älä kum­mek­su sitä, et­tä sa­noin si­nul­le: ’Tei­dän täy­tyy syn­tyä uu­des­ti.’ Tuu­li pu­hal­taa mis­sä tah­too. Sinä kuu­let sen hu­mi­nan, mut­ta et tie­dä, mis­tä se tu­lee ja min­ne se me­nee. Sa­moin on jo­kai­sen Hen­ges­tä syn­ty­neen lai­ta.”

”Mi­ten tämä kaik­ki on mah­dol­lis­ta?” Ni­ko­de­mos ky­syi.

Jee­sus vas­ta­si: ”Et­kö sinä, Is­ra­e­lin opet­ta­ja, ym­mär­rä sitä? To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti: me pu­hum­me mitä tie­däm­me ja to­dis­tam­me sii­tä mitä olem­me näh­neet, mut­ta te et­te ota vas­taan mei­dän to­dis­tus­tam­me. Jos te et­te us­ko, kun pu­hun teil­le tä­män maa­il­man asi­ois­ta, kuin­ka voi­sit­te us­koa, kun pu­hun tai­vaal­li­sis­ta! Ku­kaan ei ole nous­sut tai­vaa­seen, pait­si hän, joka on tai­vaas­ta tän­ne tul­lut: Ih­mi­sen Poi­ka. Niin kuin Moo­ses au­ti­o­maas­sa nos­ti käär­meen kor­ke­al­le, niin on myös Ih­mi­sen Poi­ka ko­ro­tet­ta­va, jot­ta jo­kai­nen, joka us­koo hä­neen, sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män.”

Bib­lia: Niin oli yk­si mies Pha­ri­se­a­lai­sis­ta, Ni­ko­de­mus ni­mel­tä, Juu­da­lais­ten ylim­mäi­nen. Se tuli yöl­lä Je­suk­sen tykö ja sa­noi hä­nel­le: Mes­ta­ri, me tie­däm­me, et­tä sinä olet Ju­ma­las­ta opet­ta­jak­si tul­lut; sil­lä ei tai­da ken­kään nii­tä tun­nus­täh­tiä teh­dä, joi­ta sinä teet, jol­lei Ju­ma­la ole hä­nen kans­san­sa. Je­sus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: to­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä si­nul­le: el­lei joku vas­tuu­des­ta syn­ny, ei hän tai­da Ju­ma­lan val­ta­kun­taa näh­dä. Ni­ko­de­mus sa­noi hä­nel­le: kuin­ka tai­taa ih­mi­nen van­ha­na syn­tyä? tai­taa­ko hän äi­tin­sä koh­tuun jäl­leen men­nä, ja syn­tyä?

Je­sus vas­ta­si: to­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä si­nul­le: el­lei joku syn­ny ve­des­tä ja Hen­ges­tä ei hän tai­da Ju­ma­lan val­ta­kun­taan si­säl­le tul­la. Mitä li­has­ta syn­ty­nyt on, se on liha, ja mitä Hen­ges­tä syn­ty­nyt on se on hen­ki. Älä ih­met­te­le, et­tä minä sa­noin si­nul­le: tei­dän pi­tää uu­des­ta syn­ty­män. Tuu­li pu­hal­taa, kus­sa hän tah­too, ja sinä kuu­let hä­nen hu­mun­sa, ja et tie­dä, kus­ta hän tu­lee taik­ka ku­hun­ka hän me­nee: näin on jo­kai­nen, joka Hen­ges­tä syn­ty­nyt on.

Vas­ta­si Ni­ko­de­mus ja sa­noi hä­nel­le: kuin­ka ne tai­ta­vat ta­pah­tua?

Je­sus vas­ta­si ja sa­noi hä­nel­le: sinä olet mes­ta­ri Is­ra­e­lis­sa, ja et näi­tä tie­dä! To­ti­ses­ti, to­ti­ses­ti sa­non minä si­nul­le: me pu­hum­me, mitä me tie­däm­me, ja to­dis­tam­me, mitä me nä­em­me, ja et­te ota vas­taan mei­dän to­dis­tus­tam­me. Jos minä maal­li­sia teil­le sa­noin, ja et­te us­ko: kuin­ka te us­koi­sit­te, jos minä tai­vaal­li­sia teil­le sa­noi­sin? Ei as­tu ken­kään ylös tai­vaa­sen, vaan joka tai­vaas­ta as­tui alas, Ih­mi­sen Poi­ka, joka on tai­vaas­sa. Ja niin­kuin Mo­ses ylen­si kär­meen kor­ves­sa, niin myös Ih­mi­sen Poi­ka pi­tää ylen­net­tä­män. Et­tä jo­kai­nen, joka us­koo hä­nen pääl­len­sä, ei pidä huk­ku­man, mut­ta ijan­kaik­ki­sen elä­män saa­man.