Kirkolliskokouksen syysistuntoviikko pidettiin Turussa Linnasmäen opistolla. Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa. Piispojen paikka on täysistunnoissa eturivissä.
Saara Kolehmainen
Kirkolliskokouksen syysistuntoviikko pidettiin Turussa Linnasmäen opistolla. Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa. Piispojen paikka on täysistunnoissa eturivissä.
Saara Kolehmainen
Saara Kolehmainen
Turku
Valtionrahoituksen leikkaaminen, kirkollisten toimituskirjojen uudistaminen ja virsikirjauudistuksen eteneminen keskusteluttivat kirkolliskokouksessa. Myös kirkon nelivuotiskertomus kirvoitti monia puheenvuoroja.
Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva Kirkolliskokous kokoontui Turussa Linnasmäen opistolla. Maanantaista perjantaihin, 4.–8. marraskuuta kestäneessä kokoontumisessa käsiteltiin monia seurakuntien jokapäiväiseen toimintaan vaikuttavia konkreettisia asioita.
Nelivuotiskertomus puhutti
Kirkon nelivuotiskertomuksen tarkoituksena on analysoida sitä, miten suomalaisten arvot ja asenteet ovat muuttunet sekä millaisia ovat kirkon kehityslinjat viimeisten vuosien aikana.
Kirkolliskokouksen puheenvuoroissa nousi esiin muun muassa nuorten tilanne kirkossa ja se, miksi nuoret eivät koe kirkkoa omakseen. Samoin tuotiin esiin huoli kirkon jäsenmäärän vähenemisestä ja siitä, että kirkon työntekijöitä siirtyy muualle töihin.
Keskustelu nelivuotiskertomuksesta jatkuu toukokuun kirkolliskokouksessa.
Kirkon valtionrahoitus leikkausuhassa
Kirkolliskokous päätti lähettää valtioneuvostolle kirjeen, jossa todetaan, että kirkolliskokous ei pidä hallituksen tekemiä kirkon talouteen vaikuttavia leikkausesityksiä hyväksyttävinä.
Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle vähennetään merkittävästi. Kirkko saa valtion rahoitusta sille nimettyihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvät laissa säädetyt tehtävät.
Leikkaus käytännössä pakottaisi nostamaan hautaustoimen kuluja, totesi muun muassa edustaja Merja Eräpolku.
– Nykyinen laki ei salli eri hintoja kirkkoon kuulumattomille, hän huomautti.
Kirjeen mukaan on perusteltua, että valtio huolehtii myös jatkossa seurakuntien taloudellisista edellytyksistä tehtävien hoitamiseen, koska kirkollisverovaroin rahoitetaan kasvavassa osin myös muiden kuin kirkon jäsenten hautaamista.
Toimitusten kirjaa monipuolistetaan
Kirkolliskokous hyväksyi piispainkokouksen esityksen, joka aloittaa kirkollisten kirjojen uudistamistyön Kirkkokäsikirjan osasta III eli Kirkollisten toimitusten kirjasta.
Esityksen perusteluissa todetaan, että toimitusten kirjassa tulisi huomioida erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Uudistetun toimitusten kirjan tulee olla lisäksi monipuolinen muun muassa eri kielivaihtojen, rukouksien ja musiikin osalta.
Kiimingin seurakunnan kirkkoherra, edustaja Pauli Niemelä kertoo, ettei näe pappina suurta tarvetta uudistamiselle, vaikka toimitusten kirjaa onkin uudistettu aina muutaman vuosikymmenen välein.
– Papin ammattitaitoon kuuluu osata soveltaa ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Toki uusia oivalluksia ja sanoituksia voidaan hyödyntää uudistusten kautta, hän toteaa.
Virsikirjauudistus etenee
Kirkolliskokoukseen tuotu ja siellä hyväksytty Vihdin kirkkoneuvoston aloite aloittaa virsikirjauudistuksen. Uudistustarpeen taustalla näkyvät ihmisten, seurakuntien ja kirkon tarpeet nopeasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa.
Edustaja Jari Kemppainen toi omassa puheenvuorossaan esille sen, että virsikirja on olennainen osa kirkollista ja hengellistä elämää ja suomalaista kulttuuriperintöä.
– En toivo, että kaikenlaista hengellistä musiikkia sullotaan samoihin kansiin.
Hänen mielestään historian kerrostumat, uudet ja vanhat sävelmät ja sanoitukset saavat olla esillä. Myös edustaja Pekka Särkiö oli samoilla linjoilla.
– Jokainen sukupolvi ansaitsee oman virsikirjansa, mutta kirkko tarvitsee sitä, että traditio jatkuu eteenpäin, että vanhat virret siirtyvät edelleen.
Toisaalta keskustelussa tuli ilmi myös se, että perinteisten virsien säestysten rinnalle kaivataan musiikkia, jota on helpompi soittaa yhdessä ja näin osallistaa ja sitouttaa ihmisiä seurakuntaan hyvällä tavalla.
Edustaja Eino Nissinen mainitsi kirkolliskokoukselle, että uudistetun virsikirjan ei tarvitse olla välttämättä painettu kirja ja nosti esimerkkinä SRK:n julkaiseman Laulukirja-sovelluksen, jonka jokainen voi hankkia puhelimeensa sovelluskaupasta.
Nykyinen virsikirja on ollut käytössä 37 vuotta. Valmistelutöineen virsikirjan uudistaminen vie useita vuosia.
Kirkolliskokouksen asiakirjat löytyvät osoitteesta domus.evl.fi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys