Ta­ne­li Kal­li­o­kos­ki

Ruot­si

Ete­lä-Ruot­sis­sa us­ko­vais­ten vä­lil­lä voi ol­la pit­kä mat­ka, jol­loin ta­paa­mi­sia jär­jes­tyy har­voin. On kui­ten­kin help­poa ol­la yh­des­sä, kun on sama nä­kö­a­la us­ko­mi­sen asi­ois­sa.

Olim­me SRK:n ja SFC:n yh­tei­sel­lä lä­he­tys­mat­kal­la Timo Leh­to­lan kans­sa Ete­lä-Ruot­sin alu­eel­la 22.–24. maa­lis­kuu­ta. Mat­kan en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä seu­rat oli jär­jes­tet­ty Mo­ta­laan Kan­ni­ai­sen ko­tiin.

Mo­ta­la si­jait­see suu­ren Vät­tern-jär­ven ran­nal­la noin 240 ki­lo­met­rin pääs­sä Tuk­hol­mas­ta. Mat­kus­tin Tuk­hol­man ku­pees­sa si­jait­se­val­ta Ar­lan­dan len­to­ken­täl­tä ju­nal­la Hal­ls­ber­giin, jos­ta jat­koin Timo Leh­to­lan kyy­dil­lä lop­pu­mat­kan Mo­ta­laan.

Ko­ti­seu­rat Kor­ne­liuk­sen ko­to­na

En­sim­mäi­sen pu­heen teks­ti­nä oli tut­tu pai­menp­sal­mi. Pu­hees­sa nou­si esiin, mi­ten Ju­ma­la pi­tää huol­ta meis­tä elä­mäm­me kaik­ki­na päi­vi­nä, ja mi­ten eli­nai­kam­me on Ju­ma­lan tie­dos­sa jo en­nen syn­ty­määm­me.

Timo Leh­to­la luki seu­ra­pu­heen­sa teks­tik­si kat­kel­man Apos­to­lien te­ko­jen lu­vus­ta 10. Teks­ti oli kat­kel­ma ko­ti­seu­rois­ta, jot­ka oli kut­sut­tu kool­le roo­ma­lai­sen sa­dan­pää­mie­hen Kor­ne­liuk­sen ko­tiin.

– Seu­ra­ti­lai­suu­den paik­ka ja koko ei­vät ole nii­tä tär­keim­piä asi­oi­ta, vaan Jee­sus on lu­van­nut ol­la mei­dän kes­kel­läm­me siel­lä, mis­sä kak­si tai kol­me hä­nen ni­meen­sä ko­koon­tuu, Leh­to­la pu­hui.

Mikä on tär­kein asia?

Lau­an­tai­na mat­kam­me jat­kui koh­ti Bo­rå­sia, mut­ta py­säh­dyim­me mat­kal­la tu­tus­tu­maan van­haan ja kau­nii­seen Vads­te­nan kau­pun­kiin. Kau­pun­gis­sa on laa­ja van­ha kau­pun­gi­no­sa, mut­ta eri­tyi­si­nä maa­merk­kei­nä siel­lä ovat luos­ta­ri kirk­koi­neen sekä van­ha ki­vi­nen lin­na.

Seu­rat Bo­rå­sis­sa jär­jes­tet­tiin Ai­la Lah­ti­sen ko­dis­sa. Kool­la seu­rois­sa oli pie­ni jouk­ko, mut­ta seu­rois­ta läh­ties­säm­me to­te­sim­me, mi­ten saim­me taas ol­la hy­vän Ju­ma­lan kou­lus­sa ope­tet­ta­vi­na. Mei­tä muis­tu­tet­tiin sii­tä, mikä on tär­kein asia, ja mi­ten me jo­kai­nen eri elä­män­ti­lan­teis­sa tar­vit­sem­me evan­ke­liu­mia.

Kak­si­kie­li­set seu­rat

Sun­nun­tain seu­rat jär­jes­tet­tiin Tuk­hol­man lä­his­töl­lä Jär­fäl­lan kun­nas­sa Kal­l­häl­lin St. Lu­kak­sen kir­kos­sa. Tuk­hol­mas­sa seu­rois­sa oli mu­ka­na myös isom­pi las­ten ja nuor­ten jouk­ko. Seu­rat pi­det­tiin Ruot­sis­sa tut­tuun ta­paan kak­si­kie­li­si­nä si­ten, et­tä mo­lem­mat pu­heet tul­kat­tiin, jot­ta jo­kai­sel­la oli­si mah­dol­li­suus kuun­nel­la seu­ro­ja omal­la äi­din­kie­lel­lään.

Al­ku­vuo­si­na ja oi­ke­as­taan en­sim­mäi­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä suo­ma­lais­ten siir­to­lais­ten muu­tet­tua Ruot­siin saat­toi seu­ra­kie­le­nä usein ol­la pelk­kä suo­mi. Ny­kyi­sin mel­kein kai­kis­sa seu­rois­sa ruot­sin kie­li on kes­kei­ses­sä osas­sa.

Toi­min­taa hel­pot­taa suu­res­ti myös uu­si lau­lu­kir­ja, jos­ta löy­tyy jo yli 200 ruot­sin­kie­lis­tä Sii­o­nin lau­lua ja virt­tä.

Lue tä­män vii­kon leh­des­tä myös Ruot­sis­sa asu­van haas­tat­te­lu.