Sirk­ka Leh­to

Suo­men Rau­ha­nyh­dis­tys­ten Kes­ku­syh­dis­tys (SRK) jul­kai­si toi­mis­tol­laan Ou­lus­sa 14. huh­ti­kuu­ta nel­jä uut­ta te­os­ta: Krok­vik-sar­jaan uu­den osan, ru­no­kir­jan, vä­ri­tys­kir­jan ja ää­nit­teen. Uu­sis­sa jul­kai­suis­sa on jän­ni­tys­tä, loh­tua, va­loa ja toi­veik­kuut­ta – ja pie­nil­le kä­sil­le te­ke­mis­tä.

Te­ok­set jul­kis­ti SRK:n kus­tan­nus­pääl­lik­kö Ari-Pek­ka Pa­lo­la.

Jän­ni­tys­tä vii­kin­kien pe­räs­sä

Han­na Ahon kir­joit­ta­ma, suo­sit­tu Krok­vik-sar­ja sai jat­koa. Tans­ka­lai­nen ar­voi­tus vie Vee­ran, Va­pun, Ma­riel­lan ja On­nin uu­teen seik­kai­luun – täl­lä ker­taa vii­kin­kien jäl­jil­le.

Pa­lo­la suo­sit­te­li kir­jaa eri­tyi­ses­ti 10–14-vuo­ti­ail­le.

– Ker­to­mus on jän­nit­tä­vä ja mo­ni­ker­rok­si­nen. Se hou­kut­te­lee lu­ke­maan, hän to­te­si.

– Kir­jas­sa on seik­kai­lu­ta­so ja ver­taus­ku­val­li­nen taso, jos­sa pu­hu­taan kah­des­ta eri­lai­ses­ta ku­nin­kaas­ta. Li­säk­si aar­tee­net­si­mi­sen taso opet­taa hy­vin oleel­lis­ta aar­tees­ta, sen et­si­mi­ses­tä ja löy­tä­mi­ses­tä, ker­toi Aho omas­sa pu­heen­vuo­ros­saan.

Myös Pa­lo­la vink­ka­si, et­tä kir­ja pyö­räyt­tää uu­teen asen­toon aja­tuk­set aar­tee­net­sin­näs­tä: jos­kus vas­ta toi­sen löy­tö avaa sil­mät nä­ke­mään, mitä it­se jo omis­taa. Hän myös to­te­si, et­tä mui­den hy­vien kir­jo­jen ta­voin tämä teos toi­mii vas­ta­voi­ma­na sii­nä so­me­a­jan är­sy­ke­tul­vas­sa, jon­ka on to­det­tu kuor­mit­ta­van ny­ky­lap­sia ja -nuo­ria. Ta­ri­nan his­to­ri­al­li­set yk­si­tyis­koh­dat kiin­nos­ta­vat ai­kui­si­a­kin.

– En kir­joi­ta las­ten ta­sol­le ku­mar­tu­en, vaan heit­täy­dyn it­se­kin seik­kai­le­maan niin, et­tä sii­nä ta­ri­nas­sa it­se­kin viih­tyy, Aho hy­myi­li.

Va­loi­saa loh­tu­ru­nout­ta

Päi­vi Han­nuk­se­lan kir­joit­ta­ma Kesä vii­pyi­lee vie­lä on va­loi­sa ko­ko­el­ma ar­ki­ru­nout­ta. Pa­lo­la to­te­si, et­tä on­ni koos­tuu sii­nä pie­nis­tä jo­ka­päi­väi­sen elä­män asi­ois­ta.

– Ruuh­ka­vuo­sia elä­vän suur­per­heen äi­din ja mu­siik­ki­te­ra­peu­tin ru­no­jen kes­ki­ös­sä ovat yh­teys toi­siin ih­mi­siin, ar­jen koh­taa­mi­set ja pie­net ir­ti­o­tot, jois­sa asi­oi­den mer­ki­tys­tä pun­ni­taan. Ru­not ovat hel­pos­ti avau­tu­via, osin hu­mo­ris­ti­sia.

Pa­lo­la luon­neh­ti, et­tä us­kon tuo­ma luot­ta­mus on ko­ko­el­man kan­ta­va­na poh­ja­vi­ree­nä, ja se so­pii hä­nen mie­les­tään lah­jak­si äi­tien­päi­vä­nä ja mui­na­kin merk­ki­päi­vi­nä.

– Niis­sä on myös te­ra­peut­ti­nen puo­li: ne tar­jo­a­vat ver­tais­tu­kea ar­ken­sa kans­sa pai­ni­val­le lu­ki­jal­le. Han­nuk­se­lan ru­no­ja voi­si­kin luon­neh­tia loh­tu­ru­noik­si.

– Muis­ti­kir­ja kul­kee tas­kus­sa koko ajan, sa­moin kän­nyk­kä, ja sin­ne minä ai­na kir­joit­te­len nii­tä aja­tuk­sia, mit­kä jos­ta­kin put­kah­te­lee, ker­toi Han­nuk­se­la ru­no­jen­sa syn­typ­ro­ses­sis­ta.

Hän toi­voi, et­tä ru­not he­rät­täi­si­vät lu­ki­jas­sa aja­tuk­sia. Hän to­te­si, et­tä kaik­ki ih­mi­set kat­so­vat asi­oi­ta sen läpi, mitä heil­lä on ta­ka­naan.

– En ajat­te­le sitä, et­tä tart­ti­si ym­mär­tää sitä, mitä minä olen aja­tel­lut, kos­ka jo­kai­nen lu­kee kaik­kia teks­te­jä oman ym­mär­ryk­sen kaut­ta – kai­ken sen, mitä it­sel­lä on mu­ka­na.

Vä­ri­tys­kir­ja tu­tuis­ta raa­ma­tun­koh­dis­ta

Vä­ri­tys­ku­via Raa­ma­tus­ta -kir­ja si­säl­tää vä­rit­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neil­le 47 Rai­mo Ös­ter­ber­gin te­ke­mää ku­vaa. Nii­den ai­heet ulot­tu­vat maa­il­man luo­mi­ses­ta Jee­suk­sen tai­vaa­seen as­tu­mi­seen. Vä­ri­tys­ku­van ai­he on ta­vu­tet­tu­na ku­van al­la.

– Ku­vis­ta 26 liit­tyy Van­han tes­ta­men­tin ker­to­muk­siin ja 21 Jee­suk­sen elä­mään ja ope­tuk­siin, Pa­lo­la ker­toi.

– Tut­tui­hin raa­ma­tun­ker­to­muk­siin liit­ty­vät vä­ri­tys­ku­vat tuo­vat lap­sel­le mu­ka­vaa te­ke­mis­tä tär­kei­den asi­oi­den ää­rel­lä. Kir­ja on so­pi­van ko­koi­nen otet­ta­vak­si mu­kaan esi­mer­kik­si au­to­mat­kal­le tai seu­ra­penk­kiin.

Pan­hui­lua, sel­loa ja ki­ta­raa

Tul­kaa kaik­ki ko­tiin -ää­nit­teel­lä on tut­tu­ja Sii­o­nin lau­lu­ja ja vir­siä pan­hui­lul­la, sel­lol­la ja ki­ta­ral­la soi­tet­tui­na. Si­nik­ka Il­li­kai­sen, Mi­ka­el Säi­lyn ja Tom­mi Tuo­vi­sen te­ke­mä al­bu­mi si­säl­tää 13 Sii­o­nin lau­lua ja 8 virt­tä soit­ta­jien it­se so­vit­ta­mi­na. Levy on 150. SRK:n CD-le­vy­nä jul­kai­se­ma mu­siik­ki­ää­ni­te.

– Soit­to on le­vol­lis­ta ja rau­hal­lis­ta, ko­ko­nai­suus luo va­loi­san ja toi­veik­kaan mie­li­a­lan. Mu­kaan va­lit­tu­jen lau­lu­jen sa­no­mas­sa ko­ros­tu­vat kut­su ko­tiin ja tai­vas us­ko­vais­ten mää­rän­pää­nä, Pa­lo­la ku­vai­li.

Säi­ly ker­toi, et­tä le­vyn syn­typ­ro­ses­si on ol­lut pit­kä. Kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten Il­li­kai­nen ja Säi­ly oli­vat soi­tel­leet yh­des­sä. Vii­me ai­koi­na oli Säi­ly puo­les­taan soi­tel­lut Tuo­vi­sen kans­sa. Kun Tuo­vi­sel­ta tuli aja­tus, et­tä voi­si­ko hei­dän soit­to­aan le­vyt­tää, Säi­ly muis­ti Il­li­kai­sen kans­sa hau­tu­mas­sa ole­van sa­man aja­tuk­sen. Ke­vääl­lä 2023 ­SRK:lla kiin­nos­tut­tiin tä­män trion yh­teis­työs­tä.

Il­li­kai­nen to­te­si, et­tä soit­to hit­sau­tui hy­vin yh­teen. Hän myös iloit­si, et­tä har­joi­tus­ten jäl­keen sai ju­tel­la ties­tä ja mat­kas­ta.

Le­vyn tee­mak­si on nous­sut useis­sa kes­kus­te­luis­sa kut­su ko­tiin, Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

– Toi­ve oli­si­kin, et­tä sel­lai­sel­le kuu­li­jal­le, joka ei vält­tä­mät­tä tyk­kää sa­no­ja kuun­nel­la, nämä kap­pa­leet muis­tut­tai­si­vat jos­ta­kin ja oli­si­vat sil­lä ta­val­la myös kut­su­mas­sa, Tuo­vi­nen sum­ma­si.

Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suus on näh­tä­vil­lä al­la ole­vas­ta lin­kis­tä Yo­u­Tu­bes­ta

SRKnyt-ti­lil­tä.