JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Palatkaa takaisin

Matkaevääksi
2.11.2022 5.55

Juttua muokattu:

1.11. 16:30
2022110116300020221102055500

Aa­po Mä­en­pää

Olet­ko kos­kaan va­el­luk­sel­la­si läh­te­nyt seu­raa­maan po­ron pol­ku­ja? Nii­tä­hän La­pis­sa riit­tää. Ne al­ka­vat jos­ta­kin kan­kaan lai­das­ta, tun­tu­vat aluk­si hy­väl­tä kul­kea ja nii­den suun­ta­kin on mie­lei­nen. Pian nuo po­lut kui­ten­kin hii­pu­vat pie­nik­si ja päät­ty­vät suon lai­taan ja suun­ta­kin oli lo­pul­ta vää­rä.

Me ek­sym­me her­käs­ti hen­gel­li­sil­le po­ron po­luil­le, jos em­me tot­te­le Hy­vän Pai­me­nen ään­tä, joka kuu­luu vain Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta.

Pro­feet­ta Je­re­mia kir­joit­ti: ”Tul­kaa ta­kai­sin te luo­pu­neet lap­set” (Jer.3:14). Tuol­loin­kin oli kan­san se­as­sa sel­lais­ta ope­tus­ta, joka joh­dat­te­li vää­ril­le po­luil­le ei­kä tuo ope­tus poh­jau­tu­nut Ju­ma­lan sa­naan. Tuon vää­rän ope­tuk­sen poh­ja­na oli in­hi­mil­li­nen rak­kaus ja tur­mel­tu­neen li­han tai­pu­mus vää­riin neu­voi­hin. On ää­ret­tö­män vaa­ral­lis­ta, jos sie­lum­me au­tuu­den asi­ois­sa ko­ko­am­me it­sel­lem­me opet­ta­jia – neu­vo­jia omien miel­ty­mys­tem­me mu­kaan. Täl­lai­nen on sie­lun­vi­hol­li­sen tah­to. Täs­tä mei­tä va­roi­te­taan Paa­va­lin kir­jees­sä Ti­mo­teuk­sel­le (2.Tim. 4:3).

Moni äi­ti ja isä on Je­re­mi­an ta­voin ru­koil­lut, et­tä hei­dän rak­kaim­pan­sa, jot­ka ovat ek­sy­neet sie­lun­vi­hol­li­sen kor­peen, pa­lai­si­vat ta­kai­sin Ju­ma­lan ar­mon osal­li­suu­teen. Näi­tä ka­don­nei­ta lam­pai­ta Hyvä Pai­men vie­lä­kin kut­suu: pa­lat­kaa ta­kai­sin. Tul­kaa tän­ne, mis­sä on kuo­le­mat­to­mal­le sie­lul­le ruo­kaa ja tul­kaa sil­le tiel­le, joka joh­taa ian­kaik­ki­seen elä­mään. Epä­us­kon tie, vää­rän ope­tuk­sen la­vea väy­lä on lop­pu­jen lo­puk­si niin kuin tuo po­ron pol­ku, joka tun­tuu aluk­si mie­lei­sel­tä kul­kea, mut­ta päät­tyy­kin ve­te­län suon lai­taan – ian­kaik­ki­seen ka­do­tuk­seen.

Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on ar­mon val­ta­kun­ta. Vain tä­män val­ta­kun­nan kaut­ta pää­sem­me ian­kaik­ki­seen elä­mään. Tääl­lä ju­lis­te­taan syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta – ai­van ar­mos­ta. Täs­sä Ju­ma­lan ma­jas­sa si­säl­lä asu­vai­set saa­vat naut­tia sitä ruo­kaa, jota kuo­le­ma­ton sie­lu kai­paa.

Ra­kas epä­us­koi­nen ys­tä­vä­ni. Pyy­dä Ju­ma­lal­ta, et­tä hän joh­dat­tai­si si­nun as­ke­lee­si sil­le po­lul­le, joka joh­taa ta­kai­sin Isän ko­tiin ja tai­vaan kun­ni­aan. Jee­sus opet­ti ru­koi­le­maan: ”Tul­koon si­nun val­ta­kun­ta­si” (Matt. 6:10).